Nettivalmennusten viidakossa

Published 1.6.2014 by ainosalminen

Tänä keväänä erilaisia nettivalmennuksia kropan kiristämiseksi ja puhdistamiseksi on ollut tarjolla todella runsaasti. Olen itse seurannut fitness- ja ruokablogeja säännöllisesti vasta noin vuoden ajan, joten ehkä kyseessä ei ole ainoastaan tämän kevätkesän tendenssi vaan vain minulle uusi asia.

Tarjolla on maksuttomia ja maksullisia ruokavalioita ja treeniohjelmia. On grammantarkkaa punnitsemista ja toisaalta rennompaa, vain suuret linjat antavaa ohjeistusta. Yksi patistaa tyhjällä vatsalla tehtäviin aamuaerobisiin lenkkeihin, toinen kehottaa olemaan stressaamatta liikunnasta, kolmas uskoo raskaan raudan nostamiseen.

Olen itsekin osallistunut nettivalmennuksiin, enkä todellakaan ole ainoa. Nettikeskusteluissa olen havainnut yhden jos toisenkin harmittelevan sitä, ettei pääse osallistumaan kuntohaasteeseen A kun on dieetti B päällä. Tarjontaa on paljon ja kaikkialle pitäisi ehtiä. Vai pitääkö? Itseäni alkoi eilen mietityttää oma käyttäytymiseni tässä nettivalmennusviidakossa….. onko tässäkin nyt lähtemässä mopo käsistä?

Tänä keväänä olen itse törmännyt netissä mm. seuraaviin valmennuksiin:

Näiden personal trainereiden ja ravintovalmentajien ohjelmista Taikinasta teräkseksi, Kuukaudessa kireäksi ja Kesäksi kuntoon olivat ilmaisia. Hintaihaitari maksullisten valmennusten osalta oli 49 – 89 euroa. Valmennusten pituus vaihteli kolmesta kahdeksaan viikkoon.

Monia muitakin valmennuksia tarjoavia nettisivustoja löytyy hakemalla erittäin helposti. Tarjontaa on hurjasti! Ravintoa ja liikuntaa koskevaa tietoa on tarjolla enemmän kuin yhdet ihmisaivot pystyvät sulattamaan ja helpommin kuin koskaan.

Virtuaalimaailma on hyvin tehokas viestinkantaja. Facebook-sivujensa ja blogiensa kautta valmentajat markkinoivat tuotteitaan, ja tätä tehostaa vielä piirien suhteellinen pienuus: samanmieliset tai yhteistyössä toimivat valmentajat linkittävät ja jakavat kavereiden postauksia. Tähän kun lisätään blogien lukijoiden viestittelyt, niin jättilumipalloefekti on valmis. Tulee tunne, että tämä on nyt SE juttu, kaikkihan siihen osallistuvat, pakko osallistua itsekin!

Kuten sanoin, olen itsekin osallistunut muutamaan valmennukseen. Onko « muutama » liikaa? Kun tarjonta tulee kotiin tietokoneen ruudulle, voi nappia painamalla saada illuusion, että homma on hoidossa, ravintoasiat kondiksessa ja ylimääräiset sentit vyötäröltä katoavat samalla kun eurot kolahtavat valmentajan kassaan. Valmennusta valmennuksen perään, koskaan ei tule tarvetta miettiä itse, mitä suuhun pitäisi panna ja montako treeniä viikossa pitäisi suorittaa. Entä jos osallistumisesta ja yhteisöön kuulumisesta tulee tärkeämpää kuin valmennuksen sisällöstä? Valmennusriippuvuus – onko sitä?

Mikä sopii minulle ei sovi naapurille? Onko kalori kalori? HIIT vai rasvanpolttolenkit? Maidoton ja viljaton vs. tavallinen suomalainen kotiruoka. Rajoitanko rasvoja vai hiilareita? EI, EI, EI … hulluksihan tässä tulee. Oman järjen käyttö ei ole kiellettyä. Neuvoja ja opastusta on hyvä pyytää ja saada, mutta omasta kropasta huolehtimista ei pidä kokonaan ulkoistaa.

Note to self: kun se oma tapa syödä ja liikkua on löytynyt, olisi hyvä olla tempoilematta ja unohtaa metodin muuttaminen kuukauden välein. Välillä voi kiristää ja « siivota » ruokavaliotaan, jos on tullut löysäiltyä liikaa. Mutta siivousta, kiristelyä, laihdusta ja kieltäytymistä tauotta ja itseään piiskaten – EI HYVÄ! NO GOOD! PAS BIEN!

Olen saanut nettivalmennuksista paljon informaatiota ja ideoita. Olen noudattanut niiden ohjeita tarkasti tai vähemmän tarkasti. Olen jatkanut loppun asti ja joskus keskeyttänyt. Tulokset ovat olleet niin ja näin, varsinkin näin 😦

Mutta, olen myös niiden myötä löytänyt oman tapani syödä, joka pohjautuu paleoon. Pyrin syömään puhdasta ja selkeää ruokaa, luomua aina kuin mahdollista. Vältän maitotuotteita ja viljoja, mutta en kieltäydy kummastakaan täysin, sillä vatsani ei pienistä määristä häiriinny. Ihannepainon verran rasvaa grammoina, paljon vihanneksia, kohtuudella proteiinia. Marjoja ja hedelmiä. Tykkään testata superfoodeja ja niistä esim. kaakaonibsit ovat jäänet pysyvästi käyttöön. Lisäravinteista D-vitamiini, magnesium ja omegat kuuluvat ohjelmaani.

Olen innostunut HIIT-tyyppisestä treenistä ja kahvakuulan nostamisesta.

Olen myös valmennusten Facebook-ryhmissä ja blogeissa tutustunut samojen ongelmien kanssa taisteleviin kanssasiskoihin (« kanssaveljiä » ei siis todellakaan ole näissä yhteyksissä näkynyt – vain naisetko laihduttavat?). Yhteys heihin ja keskinäinen ajatustenvaihto ja tuki on ollut ja on todella tärkeää ja mielenkiintoista.

Vaikka nyt julistankin itse itseni « nettivalmennuskieltoon » – enough is enough – jatkan alan blogien seuraamista (blogilistani sivupalkissa!!) ja hedelmällisiä keskusteluja FB-ryhmissä 🙂

3 comments on “Nettivalmennusten viidakossa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Laura's Itinerary

- ja joskus vähän muutakin

H niin kuin Hausfrau

- ja joskus vähän muutakin

Jaa määkö Pariisitar?

Tampesterista Pariisiin. Ihmettelyä kahden kulttuurin välissä.

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

%d bloggers like this: