Sinä päivänä – kirja luettu

Published 6.7.2014 by ainosalminen

Muutama viikko sitten kirjoitin lukemisesta. Olin juuri aloitellut David Nichollsin kirjan ”Sinä päivänä” lukemista. Tänään aamulla sain vihdoin kirjan päätöksen. Pidin kirjasta, sen rytmistä, sen ajankuvasta ja sujuvasta kielestä ja käännöksestä.

IMG_0464

 

Tarina alkaa 15. heinäkuuta 1988, päivänä, jolloin Emma ja Dexter juhlivat opintojensa päättymistä. Yhteisen yön jälkeen vaihdetaan osoitteita ja puhelinnumeroita ja luvataan olla ystäviä. Tiet vievät eri suuntiin: Dexter haluaa elää nopeasti ja täysillä, matkustella, kokea, viettää villiä elämää. Emma haaveilee kirjoittamisesta, mutta päätyy omituisiin teatteriprojekteihin ja pätkätyöläiseksi ravintoloihin. Vuosi vuodelta heidän elämänsä muuttuvat, ei aina hyvään suuntaan. Kumpikin käy omalla tavallaan «pohjamudissa » kunnes löytävät jonkinsortin tasapainon elämäänsä. Emma elää aikansa epätyydyttävässä ihmissuhteessa, mutta nauttii toisaalta vihdoin työstään opettajana. Dexter saavuttaa huikean nousun julkisuuteen televisiojuontajana, mutta hukkaa itsensä huumeisiin ja pintaliitoon. Emmalla on analyyttinen ote elämään, hän näkee omat ongelmansa vaikka ei aina kykenekään niitä välttämään. Dexter seuraa viettejään, mutta perustaa kuitenkin perheen ja menettää sen, sillä hän ei osaa asettua aloilleen ja myöntää, että nuoruus ja hullut vuodet ovat ohi.

Vuosien saatossa roolit ja asetelmat muuttuvat. Dexin menestys vaihtuu rappioon ja itsetuhoon. Emma repäisee itsensä irti pienestä elämästään, saa kustannussopimuksen ja alkaa elää uutta, parempaa elämää.

Emman ja Dexin suhde muuttaa muotoaan monesti, ystävyys on välillä tiivistä, tavataan tai ollaan kirjeenvaihdossa. Välit menevät hetkeksi myös poikki, mutta yhteys löytyy uudelleen. Sitten, vuonna 2001, Pariisi saa kunnian todistaa todellista käännettä päähenkilöiden suhteessa. Lopussa he vihdoinkin saavat toisensa….hetkeksi.

Kirja on helppolukuinen mutta ei mikään mitäänsanomaton kioskiromaani. Nicholls kirjoittaa erittäin realistisesti ja luonnikkaasti. Kaikessa on oikeasti eletyn makua. Kirja on uskottava, humoristinen, vakava. Ei lässytystä, ei seksikohtauksia. Hauskoja lauseenparsia ja tilannekomiikkaa. Lukemisen jälkeen tulee olo, kuin olisi ollut läsnä Dexin ja Emman elämässä, molempien uskottu, jolle kerrottiin niin hienot kuin huonotkin fiilikset. Monesti huomasin nyökkäileväni, että noinhan se menee, noin olen minäkin ajatellut vastaavassa tilanteessa.

Kirjassa seikkailee päähenkilöiden lisäksi muutamia herkullisesti kuvailtua persoonia. Yksi näistä on elegantisti pienessä hiprakassa toilaileva Dexterin äiti, Alison. Toinen hyvin realistinen hahmo on Emman pitkäaikainen kumppani Ian, koomikon urasta haaveileva tyyppi, joka saa keskustelukumppaninsa epätoivon partaalle sen sijaan, että onnistuisi näitä naurattamaan.

IMG_0465

Suosittelen ehdottomasti! Itselleni kirjan jaksottuminen lukuihin, joiden välillä hypätään aina vuosi eteenpäin – joskus oli takautuviakin jaksoja – sopi vallan mainiosti, sillä luin kirjaa aika pitkään. Miki-formaatin vuoksi tämä oli minulla « käsilaukkukirjana », eli sitä tuli luettua kampaajalla, kahvitauolla ja aina silloin, kuin oli hetki ylimääräistä aikaa. Ehkä lukurytmikin teki sen, että tunsin eläväni päähenkilöiden rinnalla, jossen nyt sentään kahtakymmentä vuotta, mutta kuitenkin tavallista hitaammin, pidempään. Liian nopea lukeminen ei olisi tätä kenties mahdollistanut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

I Basically Travel

Musings and observations of a rucksack traveller

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Vastaisku ankeudelle

- ja joskus vähän muutakin

sannan kupla

Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

Our Osaka Blog

A British-Finnish family's experience of living in Japan

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

Kuulumisia Kataloniasta

Elämää Espanjan Kataloniassa, vuorilla ja rannikkokaupungissa

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

Langanlaiha

- ja joskus vähän muutakin

%d bloggers like this: