Kyl määki Turus

Published 3.11.2014 by ainosalminen

IMG_1169

Näky junan ikkunasta kertoo selvästi missä ollaan: saviseudulla. Kyntöpeltojen savi kiiltelee tihkuisessa aamussa. Mielessä käy kysymys, miten ihmeessä kevään tullen viljan oraat jaksavat puskea hennon vartensa läpi tuon kiinteän ja raskaan massan? Kyllä ne vaan sieltä taas nousevat, luonnon ihmeitä kai tämäkin. Saviset pellot ja metsät vuorottelevat 38 minuutin ajan. Matka-aika Loimaalta Turkuun on vuosien saatossa lyhentynyt ainakin parikymmentä minuuttia. Mutta niin ovat pysäkitkin matkan varrelta hävinneet. Asemarakennukset ja laiturit seisovat tyhjän pantteina Mellilässä, Kyrössä ja Aurassa. Loimaalla juna vielä onneksi pysähtyy, vaikka muutamaan vuoteen lipunmyyntiä ei enää ole ollut – sitä virkaa toimittaa ulkona seisova lippuautomaatti – ja odotushuoneesta on penkit ja tuolit viety pois. Matkahuollon kahvila sen sijaan toimii vielä.

Otin päivän lomaa (äidistä 🙂 ) ja lähdin Turkuun haistelemaan suuren maailman tuulia, vähän shoppaamaan tuliaisia ja lorvimaan kahviloissa. Ihanaa!

Ensin kuitenkin pit stop lääkärikeskukseen, jonne saa yhdellä puhelinsoitolla keskitettyä vuoden tarvittavat lääkärikäynnit kätevästi samalle päivälle ja kaikki tutkimuksetkin sujuvat siinä samalla. Tämä ei TODELLAKAAN olisi mahdollista Luxemburgissa, missä jonotusaika mille tahansa erikoislääkärille on noin 3 kk. (hammaslääkäriä lukuunottamatta). Lääkärin mahdollisesti määräämiin lisätutkimuksiin tai kuvantamisiin odotetaan sitten tuon päälle vielä lisää. Ihan hullun hommaa. Onneksi on vaihtoehtoja.

IMG_1161

Pakollisten kuvioiden jälkeen siis vapaaohjelma 🙂 Ensin neuvoa-antava latte tunnelmallisessa, kynttilöin valaistussa kahvilassa iltapäivälehden seurassa. Sotasuunnitelma valmiiksi ja kohti tavarataloa ja apteekkia. Pikainen katsaus lisäravinne- ja vitamiinihyllyyn – mitähän kaikkea kivaa uutta on tarjolla sitten viime kerran? Myönnän, olen hieman koukussa noihin tuotteisiin ja tutkailen aina innoissani kaikkia uutuuksia. Tällä kertaa sain pidettyä itseni kohtuullisesti kurissa. Mukaan lähti (toki vasta hieman kierreltyäni, purnukoiden sisältöä vertailtuani ja tarjouksia etsittyäni) omega3-valmiste, biotiinia hiuksille ja kynsille sekä maitohappobakteereja ja beroccaa. Äidin käyttämästä lääkedosetista innostuneena ajattelin vielä käydä hakemassa sellaisen itselleni. Joskus aamuisin tuntuu harmilliselta joutua availemaan purnukkaa toisensa perään ja kerätä unenpöpperöisenä päivän annos kasaan. Ei dosetin käyttäjän tarvitse olla vanha ja höperö, aamulla on mukava kun asiat sujuvat! Aamupalankin valmistelen usein jo illalla ja nostan kupit ja kulhot esille.

Kävelen kauniin vanhan kauppahallin läpi eikä kello ole vielä puolta päivääkään. VIRHE!! Nälkä, joka ei vielä hetki sitten vaivannut, ponnahti hetkessä pintaan nenän haistaessa ihania tuoksuja ja näkökentän täyttyessä myyntipöytien tarjonnan runsaudesta. ULOS TÄÄLTÄ! Nälkäisenä ei passaa tehdä ruokaostoksia. Strategia uusiksi ja ensin nopea tehoisku kirjakauppaan, kolme uutuusteosta kassiin ja sitten suunnaksi kahvila Fontana ja lämminsavulohisalaatti tilaukseen. Oiva valinta! Salaatti tarjoiltiin puiselta ”lautaselta” ja se oli laitettu esille kivasti ison paahdetun salaattilohkon ympärille. Lautaselta löytyi myös omenaa, tomaattia, saksanpähkinöitä, saaristolaisleipää, kesäkurpitsaa ja jugurttikastike. Kyllä maistui!

IMG_1171 IMG_1172

Uusin voimin lähdin tutkimaan, mitä kivaa Hansakorttelista löytyisi. Matkalla törmäsin kälyyni, joka oli vapaapäivää viettämässä ja menossa – kuinkas sattuikaan – hammaslääkäriin! (täsmennettäköön, että käly on itsekin hammaslääkäri 🙂 ) Ehdimme vaihtaa kuulumiset, ja sitten matka taas jatkui. Kauppoja tuli kierreltyä ja saalistakin tarttui haaviin. Ennakoin muutaman joululahjan ja ostin kotimaista designia ja päätin hemmotella itseäni myös kotimaisella luonnonkosmetiikalla. Viimeinen etappi oli paluu kauppahalliin: savusiikaa ja äidille mieliksi kondiittorin tekemä omenapiirakka. Taidanpa sortua itsekin hieman herkuttelemaan tämän kirjoitusrupeaman päätteeksi!

Last but not least! Asemaa ja paluujunaa kohti kävellessäni poikkesin vielä juomaan kupin teetä, kun kerran aikaa oli. Yllätyksekseni huomasin olevani erittäin asiantuntevassa erikoisliikkeessä, josta voi ostaa nuoren omistajan itse maahantuomia teelaatuja ja myös maistella niitä. Kaikkien taiteen sääntöjen mukaan! Niinpä pääsin tutustumaan kiinalaiseen teekultuuriin asiantuntijan opastuksella.  Pitäkää silmät auki Humalistonkadulla! Mukaan täältä lähti pieni pussi kiinalaista punaista teetä. Vinkiksi muillekin, kiinlainen tee on ”makeampaa” kuin esim. intialaiset teelaadut, joita kaupan pussitee yleensä sisältää. Tästä johtunee, että itselleni tarjottu tee maistui oikein hyvin ilman sokeria, jota ilman en kupillistani normaalisti juo. Tee oli siis erinomaista ja yllätysmomentti takasi hienon päätöksen kivalle päiväretkelle. Suosittelen!

IMG_1174 IMG_1175

Hieno päivä, kiitos Turku:-)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

I Basically Travel

Musings and observations of a rucksack traveller

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Vastaisku ankeudelle

- ja joskus vähän muutakin

sannan kupla

Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

Our Osaka Blog

A British-Finnish family's experience of living in Japan

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

Kuulumisia Kataloniasta

Elämää Espanjan Kataloniassa, vuorilla ja rannikkokaupungissa

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

Langanlaiha

- ja joskus vähän muutakin

%d bloggers like this: