Ruokavaliomuutos, osa II

Published 22.11.2014 by ainosalminen
IMG_0514

Väriä syksyyn kesän lomakuvilla!

 

On tullut todistettua, ettei ainakaan allekirjoittanut pysy luonnollisesti ihannepainossaan vain pelkästään terveellisesti syömällä. Lautaselta löytyy luomut, hyvät rasvat, proteiinit ja hiilarit. Lisäravinnepurkkeja on tiskipöydällä (dosetissa 🙂 ) vino pino, liikunta on säännöllistä ja terveys kohdillaan. Painon noususta ei voi syyttää sairautta, ruoan kalleutta tai tiedon puutetta. Päivän ateriat valmistuvat omassa keittiössä, lounaan lämmitän työpaikalla. Vain työmatkat ovat hieman ongelmallisempia.

Liikaa kaloreita. Sen katson olevan kaikessa yksinkertaisuudessaan painonnousun syy. Olen laskenut kaloreita ja makroja. Olen mennyt 40/30/30 ja 20/30/40 jaottelulla (hiilarit/proteiinit/rasvat). Proteiinia 2g/painokilo, rasvoja grammoissa ihannepainon verran ja loput kalorit hiilareista, done! Olen treenannut salilla ja tarponut metsässä, liikkunut 3-5 päivänä viikossa. Jaksamisen varmistamiseksi vahtinut, että kaloreita tulee lähemmäs 2000. Ei tulosta. Laskenut kalorit 1700:aan, sitten 1500 :aan ja todennut, ettei tulosta tule. Olen kokeillut, kestänkö isoja hiilarimääriä tai voinko opettaa kroppani rasvapolttoiseksi. Mitään ongelmia en ole kokenut millään systeemillä.  En ole allerginen, tuskin edes yliherkkä millekään ruoalle. Ainut mikä saa vatsan sekaisin, on keinotekoisest makeutusaineet: aspartaami, asesulfaami-K ja sun muut maltitolit.

IMG_0845

Ei näin!

 

Nyt en laske kaloreita enkä punnitse ruokia. Kaivoin naftaliinista sen menetelmän, jolla viimeksikin kilot lähtivät.

Viime sunnuntaina syötiin ravintolassa miehen kanssa ”juhla-ateria”. Dieetillä olemme molemmat, kilot katoavat ja vyötärö kapenee kummallakin. Sunnuntain ruokailu viineineen, kastikkeineen, ranskanperunoineen ja jälkiruokineen kuului ohjelmaan. No regrets! Kyllä maistui, mutta jälkiruoasta tuli aika etova olo, sen olisi voinut jättää väliin. En ole dieetin ulkopuolellakaan erityisen makeanperso. Maanantaina dieetti jatkui ohjelman mukaisesti, kovasti sunnuntaista poikkeavasti kylläkin. Nyt on 9 viikossa tullut lähes 5 kiloa painoa alas. Ostin Tri Dukanin uusimman laihdutusoppaan ja pistin homman pyörimään syyskuun toisella viikolla. Avomies liittyi seuraan kuukautta myöhemmin, yhtä hyvin tuloksin.

Samaisen tohtorin perusdieetillä olemme molemmat laihduttaneet aiemminkin. Minä pääsin eroon kymmenestä kilosta noin neljä vuotta sitten mutta kauaa en uudesta habituksestani ehtinyt nauttia. Liikaa herkuttelua, maailmanparantamista punaviinipullon kera ystävien seurassa, sinkkuneidin deitti-iltoja gastronomisten herrojen armoitetussa seurassa. Mozzarellaa ja purkkitolkulla Haagen Dazsin herkkujäätelöjä koti-iltojen piristykseksi …. eihän siitä hyvää seurannut 😦

IMG_1226

Tri Dukanin perusdieetti rakentuu seuraavasti: ensin 3 – 10 päivän pikastartti jolloin syödään pelkkää proteiinia (+päivittäin pieni annos kauralesettä) ja juodaan runsaasti vettä. Tätä seuraa vuoropäivin pelkkää proteiinia (PP) ja proteiinia+vihanneksia (PL). Näitä PP ja PL-päiviä vuorotellaan, kunnes ollaan päästy tavoitepainoon. Lopuksi totutellaan hiljalleen saavutettuun painoon (10 päivää per laihdutettu kilo). Tänä aikana ruokavalioon lisätään hiljalleen hiilihydraatteja ja rasvaa sekä viikottainen vapaa-ateria. Neljäs ja viimeinen vaihe on sitä uudelleen opittua kohtuusyömistä. Myös tässä viimeisessä vaiheessa pidetään kerran viikossa (loppuelämän ajan siis) yksi PP-päivä. Tässä vaiheessa meikäläiseltä pääsi viimeksi unohtumaan, että entiseen herkutteluun ei ole paluuta. Yritänpä tällä kertaa olla unohtamatta!

Tri Dukan on nyt kehittänyt uuden metodin, jonka kohderyhmäksi hän kuvailee henkilöt, joilla on vain muutama kilo pudotettavanaan, sekä ylipainoiset, jotka eivät halua hötkyillä projektinsa kanssa.

Uusi menetelmä on uskollinen Dukanin periaatteille: proteiini laihduttajan tiellä pitää ja nopeat hiilarit ovat helvetistä. Menetelmän nimi on ”L’Escalier Nutritionnel” eli ravinnon rappuset. Dieetin aloitus ajoitetaan maanantaille, joka on vanha tuttu PP-päivä. Tiistaina lisätään lautaselle vihanneksia. Näiden peruselementtien määrää ei ole rajoitettu. Keskiviikkona ohjelmaan otetaan yksi hedelmä, ei banaania, viinirypäleitä tai kirsikoita. Torstain uutuus on 45 g leipää. Perjantaina leivän päälle saa viipaloida 40 g juustoa. Lauantain jippo on pasta/peruna/riisi. Vaaleaa vähemmän, täysjyvää hieman enemmän. Keskimäärin annos on kypsennettynä 150g. Sunnuntai on lauantain kopio sillä erolla, että yksi päivän ateriosta on ”juhla-ateria”. Voit syödä vapaavalintaisen alkupalan, pääruoan ja jälkiruoan sekä juoda lasin viiniä. Ruokaa ei kuitenkaan santsata. Jos päivän ykkösaterialla on jo tullut nautittua sallittu pasta-annos, ei kakkosaterialla päivän nopeita hiilareita enää tuplata. Ja maanantaina aloitetaan taas homma alusta 🙂

IMG_1227

Ravinnon rappuset ranskankielentaitoisille.

 

 

Viikkorytmissä maanantaista torstaihin laihdutaan, perjantai on ”neutraali” päivä ja viikonloppuna paino saattaa hieman nousta. Juuri lauantain ja sunnuntain herkkuja olen pyrkinyt nauttimaan erittäin kohtuudella, varsinkin työmatkaviikon edellä ja sen jälkeen. Jos juhla-aterian syönkin, syön sen vain osittain. En muutenkaan ole kotona tottunut jälkiruokiin, joten ne heivaan ohjelmasta pois. Alkoholin olen myös unohtanut toistaiseksi. Viime sunnuntain fiestaa lukuun ottamatta on tainnut jäädä kahteen tai kolmeen lasilliseen sitten dieetin alkamisen. Viikkorytmi on ollut helppoa omaksua, onhan tämä perussysteemiä joustavampi ja helpompi, vain yksi PP-päivä viikossa. Motivaatiota nostaa se, että olen jo kerran tällä dieetillä onnistunut. Sanon « onnistunut » ihan tarkoituksella, vaikka sitten lihoinkin nuo kilot korkojen kanssa takaisin. Tässä ainakin tiedän, että kalorimäärät ovat tarpeeksi alhaalla, jotta laihtumista tapahtuu, ja toisaalta sopivan korkealla, jotta jaksan työssä ja treeneissä. Jälkimmäinen on tietenkin osittain omien mukautustoimien ansiota.

Käyn treenaamassa ti ja pe. Tiistaina pidän huolen siitä, että energiaa on kropassa tarpeeksi, sanoipa Dukanin ohjelma mitä tahansa. Jos taas torstaina ei leivänsyönti tunnu tarpeelliselta, jätän sen väliin. Samoin lauantain nopeat hiilarit. Sunnuntain herkutteluksi riittää joskus jo nokare ranskankermaa pinaatin höysteenä ja tupla-annos hedelmää. En ole tuntenut tarvetta latoa lautaselle hanhenmaksaa ja rasvaista possua taikka keitellä kermakastikkeita. Eivät nuo juuri muutoinkaan kuulu ruokavaliooni.

Dukanin dieetti on varmasti niitä, jotka ovat terveystieteilijöiden hampaissa: liian vähän hiilaria, liian vähärasvainen ja liikaa maksan tukkivaa proteiinia. Olkoon vain, tällä mennään vielä muutama viikko, puolivälin krouvissa olen ja uudenvuoden tullen alkaa tasapainottelu ja saavuttettujen tulosten ylläpito.

IMG_0511

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

I Basically Travel

Musings and observations of a rucksack traveller

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Vastaisku ankeudelle

- ja joskus vähän muutakin

sannan kupla

Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

Our Osaka Blog

A British-Finnish family's experience of living in Japan

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

Langanlaiha

- ja joskus vähän muutakin

%d bloggers like this: