Lauantaina leffassa, sunnuntaina keittiössä

Published 15.2.2015 by ainosalminen

IMG_1582

Hyvää sunnuntaita välimerellisestä keittiöstä! Rauhallinen pyhäpäivä on aina mitä otollisinta aikaa aktivoitua hellan ääressä ja valmistautua terveelliseen alkuviikkoon. Aterioita valmistuu yleensä kahdelle hengelle, sekä töihin mukaan otettavaksi että kotona syötäväksi. Tänään kokkailen kuitenkin vain itselleni, mies lähti tyttärensä kanssa viikoksi hiihtämään ja minä ensijärkytyksestä toivuttuani nautin yksinolosta ja hiljaisuudesta. Ensijärkytys yllätti itsenikin: tykkään olla itsekseni, ei siinä mitään. Olen tottunut reissaamaan työnkin puolesta ja olemaan erossa puolisosta, mutta yhtäkkiä olikin aika outoa, että reissuun lähti hän ja minä olin se, joka jäi yksin kotiin. Hassua! Eilen illalla lähdin leffaan, ja outoa oli sekin, että alla oli miehen hyvin matala coupé -mallinen auto, josta näkyvyys sateella ei ollut kaksinen. Tottumiskysymys tuokin, mutta sillä mennään nyt tämä viikko. Oma pieni nelivetoni lähti kuskaamaan muuta perhettä Alpeille. Eipähän matkanteko ainakaan lumen tuloon tyssää, vaikka taivaalta tupruaisi jalkarättejä, kuten pari viikkoa sitten, kun viimeksi siellä tuli ajeltua.

IMG_1590

Ennen kuin päästään päivän aiheeseen, eli sydänystävälliseen ruokailuun, on kehuttava eilinen elokuva. Paikallisen pikkuteatterin Utopian ohjelmistossa oli argentiinalainen elokuva Relatos Salvajes (Villejä tarinoita). Komediaa, kauhua, jännitystä ja draamaa sekoittava lyhyistä tarinoista koostuva teos, jossa tarinoiden yhteisenä nimittäjänä oli kosto. Surrealistiseksikin välillä yltynyt meno sai yleisön huokaamaan hämmästyksestä, kiljumaan naurusta ja nauttimaan joka tasolla loistavasta elokuvasta. Suosittelen ehdottomasti!

IMG_1585

Tällaisilla aineksilla, muiden muassa, lähdetään työviikkoon. Kävin aamulla ruokakaupassa täydentämässä perjantain luomukorin sisältöä porkkanoilla ja salaatilla. Lisäksi kaapista löytyi vielä avokadoja, kirsikkatomaatteja sekä herkkusieniä. Tuosta vihannesmäärästä olisi mahdollisuuksia valmistaa vaikka mitä! Useimmiten tehdyt suunnitelmat muuttavat muotoaan, ja lautaselta löytyykin salaatin sijasta keittoa tai muusin sijasta höyrytettyjä kasviksia. Proteiiniksi valikoitui marketissa luomubroilerin fileitä (kuuluu normaaliin valikoimaan kaikissa ruokakaupoissa!), keitettyjä kananmunia (pullauttelen surutta keltuiaiset roskiin) ja lohta. Tämän päivän lounaana lopettelin perjantain jämiä, peruna/juurisellerimuusin jauhelihakastikkeen kera. Illalla vuorossa on kanasalaattia, samoin luultavasti maanantai-iltanakin. Työpaikkalounaana huomenna on paistettua lohta höyrytettyjen fenkolien kera. Tiistaiksi broilerista riittänee paprikan kanssa tehtävää höystöä joko riisin tai bataatin kanssa. Välipalaksi päivittäin hedelmiä ja maustamatonta jugurttia, johon ripottelen päälle Valo -mustikka/pellavansiemensekoitusta.

IMG_1425

Dash-dieetissä tärkeässä osassa olevat kokojyväviljat ovat osoittautuneet hieman hankalasti aterioihin liitettäviksi. Pitäisi varmaan useammin keittää aamupuuro, jotta saisi viljojen osuutta nostettua. Täysjyväriisin ja -pastan makuun olisi alettava totutella. Aikaisemmassa kirjoituksessani Dash-dieetistä kerroin tilanneeni lähikaupasta erittäin vähäsuolaista leipää. Se osoittautui maultaan lähinnä pahviin verrattavaksi. Sen voi siis unohtaa. Kotona leivoin netistä löytämäni ohjeen mukaisesti vähäsuolaista  leipää (suolaa n. 0,6 g/100g eli noin puolet normaalisuolaisesta). Siitä tuli oikein hyvää, vaikka se ei joko vähäsuolaisuutensa tai liian lyhyen alustamisen vuoksi noussut tarpeeksi. Ongelmana tuoreen leivän kanssa on sitten se, että sitä tulee pisteltyä suuhun hurjia määriä. Tuosta leivästä meni puolet ihan hetkessä!! Ei välttämättä ihan nähdyn vaivan arvoista, mutta onhan leipominen toki silloin tällöin mukavaa.

IMG_1436

Voisi kuvitella, että eurooppalainen lainsäädäntö olisi onnistunut yhdenmukaistamaan elintarvikkeiden sisältämän suolan merkinnät. Varmasti siitä jotain säännöksiä on, mutta esimerkiksi Suomen sydänliiton sivuilta löytämän tiedot voimakas-, normaali- ja vähäsuolaisesta eivät sellaisenaan ole sovellettavissa Luxemburgissa myytäviin elintarvikkeisiin. Suomen vähäsuolainen (alle 0,3 g / 100g ) tuntuu täällä kulkevan nimityksellä ”erittäin vähäsuolainen” (esimerkkinä juuri tuo tilaamani suolaton leipä). Cactus-marketketjulta saamani vastaus tiedusteluuni vähäsuolaisesta leivästä kertoi, että kaikki yhtiön Tradition -merkinnän sisältävät leivät ovat vähäsuolaisia eli suolaa on enintään 1,2%. Tämähän vastaa Suomen normaalisuolaista! Ei ole helppoa. Onni onnettomuudessa on, että ajoittain runsaampi suolankäyttö ei minun tapauksessani ole mitenkään katastrofaalista. Jos aamulla syön normaalisuolaista leipää ja saan siltä jo kolmanneksen päivän suolasta, voin loppupäivän aterioilla ottaa tämän huomioon ja tehdä vähäsuolaisempia valintoja. Toisin on esim. Ménièren tautia sairastavilla. Heillä päivän suositus on 2g suolaa. Suuremmat määrät voivat aiheuttaa huimauskohtauksia ja muita tautiin kuuluvia ikäviä oireita, tinnitusta ja pahoinvointia.

Olen sitä mieltä, että elintarviketeollisuus on aivan turhaan totuttanut meidät nykyisiin suolamääriin. Niitä voisi vähittäin alentaa. Siitä olisi huomattavia terveydellisiä etuja. Vähäsuolaisuuteen tottuu jo muutamassa viikossa. Parin prosentin alennusta kuluttaja tuskin edes huomaisi!

Aurinko paistaa Luxemburgissa! Nyt lenkille 🙂

IMG_1587

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

I Basically Travel

Musings and observations of a rucksack traveller

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Vastaisku ankeudelle

- ja joskus vähän muutakin

sannan kupla

Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

Our Osaka Blog

A British-Finnish family's experience of living in Japan

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

Langanlaiha

- ja joskus vähän muutakin

%d bloggers like this: