Oppimisen vaikeus

Published 24.5.2015 by ainosalminen

Huh huh! Tulipa taas pinnisteltyä ja aivan turhaan. Päätin muutama viikko sitten, että nostan kissan pöydälle ja otan haltuun espanjan kielen subjunktiivin ja kaiken muun, mikä on aikoinaan jäänyt opettelematta tai vuosien kuluessa päässyt unohtumaan.  Olen viimeksi opiskellut espanjaa vuonna 1998, mutta silloin tasolle 5 siirtyessäni osallistujia ei ollut tarpeeksi, jotta ryhmä olisi saatu kasaan. Syyksi koulutusosastolta kerrottiin, että luultavimmin monille riitti sellaisen espanjan hallinta, jolla pärjää lomalla: saa kahvit tilattua ja kysyttyä tietä. Omituista, mielestäni, kun kurssi on kuitenkin työnantajan järjestämä ja maksama ja sen saa suorittaa työajalla.

Niinpä minä jäin espanjani kanssa hieman puolitiehen. Kotona en saanut aikaiseksi jatkaa opintojani yksin. Sama juttu kieliopinnoissa ja urheilussa: parhaiten tulosta tulee, kun on joku motivoimassa ja tuuppaamassa eteenpäin. Ihan hyvällä mallilla ollut kielitaitoni alkoi sitten hiljalleen rupsahtaa, koska aktiivinen kielen käyttö ei ollut tarpeen työssäni. Riitti, kunhan ymmärsin lukemani ja kuulemani ja tiesin, mistä teksteissä ja puheenvuoroissa oli kyse. Suullisen kielitaidon takaisin saamisen esteenä on ollut ennenkaikkea verbimuotojen haihtuminen muististani. Joskus harvoin espanjaa puhuessani suljen silmäni kesken lauseen ja etsin näkömuistista kuvia verbitaulukoista… yleensä turhaan tai sitten näkemäni kuva on väärä 🙂

Tein siis tasokokeen ja tulos yllätti minut – mutta oliko se hyvä vai huono yllätys? Hyvän puolesta puhuu se, että tasoksi määriteltiin 9. Huonoa on se, että minulla ei ole oikeutta päästä tuolle tasolle. Tasot 1-8 ovat tarjolla kaikille, sitä korkeammat tasot on varattu kääntäjille. Mitenkä tässä näin kävi? Tein netissä kielikokeen, jossa oli kielioppia, idiomaattisia ilmaisuja, epäsuoraa esitystä sekä kuullun ja luetun ymmärtäminen. Tämän jälkeen juttelin noin vartin puhelimessa kielikoulun opettajan kanssa suullisen kielitaidon mittaamiseksi. Kerroin tässä yhteydessä myös sen, mihin olin aiemmin opinnoissani jäänyt ja mitä puutteita kielitaidossani eniten haluaisin korjata. Päädyimme yhdessä siihen, että voisin jatkaa tasolta 5. Ilmeisesti tämä opettajan arvio ei sitten painanut tarpeeksi, kun lopullista tasoani määritetiin. Nettitesti oli mennyt niin nappiin, että ”yhteisarvosana” osoitti minut tasolle 9, jolle en saa osallistua. Turhaa pinnistelyä se varmaan oli ollutkin, sillä en olisi todellakaan ollut samalla viivalla muiden kanssa.

IMG_1996

No mitäs nyt sitten? Päätin ettei valmistautumiseni tasokokeeseen sittenkään ollut turhaa. Otin itseäni niskasta kiinni, hain kirjakaupasta hieman opintomateriaalia ja aion nyt hoitaa homman kotiin. Menneet aikamuodot ensin ja sitten subjunktiivin kimppuun. Esimieheni totesi, että tästä lähtien jutellaan sitten espanjaksi joka päivä. Hän lupasi myös etsiä minulle sopivaa lukemista kirjahyllystään sillä valitettavasti täällä Luxemburgissa ei enää ole espanjalaista kirjakauppaa. Omassa hyllyssäni odottaa itselleni eläkepäivien iloksi Havannasta ostamani Che Guevaran kirjeenvaihto. Tavoitteita siis riittää 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

I Basically Travel

Musings and observations of a rucksack traveller

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Vastaisku ankeudelle

- ja joskus vähän muutakin

sannan kupla

Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

Our Osaka Blog

A British-Finnish family's experience of living in Japan

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

Kuulumisia Kataloniasta

Elämää Espanjan Kataloniassa, vuorilla ja rannikkokaupungissa

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

Langanlaiha

- ja joskus vähän muutakin

%d bloggers like this: