Ruokavaliosta ja terveydestä

Published 23.11.2015 by ainosalminen


Aina ei ole helppoa noudattaa kirjaimellisesti tiettyä ruokavaliota, vaikka tietäisi sen olevan itselleen ja terveydelleen hyväksi. Kun verenpainemittaukset näyttivät samoja hieman korkeita lukemia kuin viime vuonnakin eikä kolesterolitasokaan ollut alentunut, on taas pohdinnan paikka. Vaikka kaikkia lukemia ei välttämättä saisikaan ihannetasolle pelkällä ruokavaliolla (DASH-ruokavaliosta olen kirjoittanut jo aiemmin), kun geeneissäkin lienee vikaa, joudun toteamaan, että parantamisen varaa olisi elämäntapojen viilaamisessa. Lääkkeitä ei vieläkään määrätty, mutta tästä ei ole arvojen enää varaa huonontua.

Suolan vähentämisessä olen onnistunut mielestäni hyvin. Satunnaisten ravintola-annosten lisäksi vain lounaat työpaikkaruokalassa ovat kotiruoasta poiketen ns. normaalisuolaisia. Lounaita kertyy viikossa neljä tai viisi ja ravintolassa syön keskimäärin kerran viikossa. Kaikki muut ateriat ovat kotona tehtyjä ja siis ilman lisättyä suolaa. Turhan usein tulee kuitenkin ahmittua pastaa (eikä aina edes niitä täysjyväisiä vaihtoehtoja) ja naposteltua sokeriherkkuja.

Nyt olisi aika myös kannustaa itseään useammin sydänystävällisille kävelylenkeille. Niihin voi halutessaan yhdistää meditointia eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla 🙂 Myös uimaan olisi hyvä ehtiä viikottain. Hyvää liikuntaa sekin ja erityisen tarpeellista nyt myös olkapään kuntoutukseen. On sanottava, ette ole hyvä uimari lainkaan. Sen lisäksi inhoan klooriveteen menemistä. Pukuhuoneissa myös käy välillä ilmi, ettei kaikilla altaaseen menijöillä ole samalainen käsitys hygieniasta, kuin itselläni.

No, olen luvannut olkapäälleni, että ainakin yritän. Ensi viikonloppuna siis ensin ostoksille uimapukua ja -lakkia hankkimaan ja sitten lähiuimalaan. Se onneksi on ihan kivenheiton päässä. Ehkä aluksi aloitan spa-osaston merivesialtaasta ja saunoista, jos ei uimalan puoli houkuttele. Hyvää sekin varmasti tekee 🙂

Tässä vielä muutamia esimerkkejä viimeaikojen ruokailuista. Yläkuvassa herkulliset sushit ! Käytän vähäsuolaista soijakastiketta. Tavanomaisten 16%:n sijasta siinä on VAIN 7% suolaa! Ok, myönnetään, että sushi-illallinen ei mahdu ”vähäsuolaisen kotiruoan” kategoriaan, vaikka olenkin ottanut tavaksi kastaa soijaan vain joka toisen suupalan! Yleensä noilta aterioilta myös puuttuvat vihannekset täysin 😦

Yllä sitruunalla ja inkiväärillä maustettua pastaa kotitekoisen ”gulassin” kera. Maut sopivat yhteen yllättävän hyvin! Vasemmalla parsakaalimunakas ja oikealla lihakeitto. Lihakeittoon laitoin isoon kattilaan yhden liemikuution kolmen sijasta. Omaan makuuni se riitti, mies mutristeli suutaan, mutta ei tohtinut valittaa 😀

Tässä kestosuosikkini tomaatti-mozzarellasalaatti. Basilikaa määrän tuplaaminen auttaa kummasti korvaamaan suolan. Eläinrasvoja tulee jonkin verran, ja se on ihan ok. Käytän ajoittain myös kookosrasvaa. Pääpaino rasvojen osalta on kuitenkin oliiviöljyssä, pähkinöissä ja siemenissä sekä avokadoissa. Romanesco-kaalin höyrytän kokonaisena, se komistaa ruokapöydän ja sen kaunis muoto tulee näin hyvin esille. Sama valmistustapa toimii myös klassiseen kukkakaaliin. Sitäkin on saatavana eri väreissä. Kannattaa vaihdella eri laatuja ja variantteja, niin ei pääse kyllästymään!!

Hyvä ruoka, parempi mieli 👍

4 comments on “Ruokavaliosta ja terveydestä

  • Kuulostaa hyvältä! Jos se uiminen ei parin kokeilukerrankaan nappaa, oisko jotain toista lajia, joka toimisi olkapään kanssa? Lajin olisi oltava mieluinen, että siellä tulee käytyä.

    • Kyllähän minä urheilen, tänäänkin salilla kokeilin varovasti ojentajia! Kai se tohtori meinasi, että vesi antaa sopivaa vastusta ja pehmeyttä liikkeisiin. Hydroterapiaa 😊 Liikkeessä on pysyttävä, se on tärkeintä.

  • Mä kävin tsekkaamassa useamman hallin Luxemburgissa, ja niihin meinasi lähtökohtaisesti mennä hermot, kun ihmiset ei miten sattuu samassa rytäkässä ja juurikin eivät käytä suihkuja… Le Coq oli musta askel parempaan (suomalaisempaan!) suuntaan, ja jos yhtään tosissaan haluat uida, niin suosittelen sitä lämpimästi. Itse kävin aika usein lounastauolla, joten jos te olette siirtyneet tai siirtymässä Kirchbergiin, niin kannattaa kokeilla.

    • Kiitos vinkeistä, Jenni! Mä en vielä pysty edes uimaan, olkapää on niin jumissa. Mä luulen aloittavani ensin jostain lämminvesialtaasta, joissa siis yleensä käytetään vesijumppaan. Sellaisia on Le Coque’ssakin ja myös tässä lähiuimalassa Pidalissa. Mun pitää mobilisoida olkapäätä ja vesi on elementtinä siihen erinomainen. Ollaan Kirchbergissä takaisin, Goldbell-rakennus suljettiin jo kesälomien jälkeen. Mulle on tosin ilta parempi uintiaika, kun en oikein pysty laittamaan tukkaanikaan vielä kunnolla tämän vamman takia. Helpompi hiipiä pipo silmillä kotiin föönailemaan 🙂

  • Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

    Mielilandia

    - ja joskus vähän muutakin

    I Basically Travel

    Musings and observations of a rucksack traveller

    Martan matkassa

    - ja joskus vähän muutakin

    Viherjuuria

    - ja joskus vähän muutakin

    Vastaisku ankeudelle

    - ja joskus vähän muutakin

    sannan kupla

    Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

    Our Osaka Blog

    A British-Finnish family's experience of living in Japan

    Terkkuja Leilalta Italiasta!

    - ja joskus vähän muutakin

    KOKOVARTALOFIILIS

    Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

    kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

    - ja joskus vähän muutakin

    Ajatuksia Saksasta

    - ja joskus vähän muutakin

    Soolona maailmalla

    Ainahan se on mielessä. Matka.

    Langanlaiha

    - ja joskus vähän muutakin

    %d bloggers like this: