Kirjojen valtakunta

Published 20.1.2016 by ainosalminen

  
Arvatkaapa mikä tämä on? Onko kyseessä puhelinkoppi vai kirjasto?  Hienoja uutisia kaltaiselleni kirjojen ystävälle: asuinkuntani Walferdange on hankkinut Luxemburgin postilaitoksen suosiollisella avustuksella vanhan puhelinkopin ja korjannut sen uuteen uskoon. Koppi on maalattu kunnan värein ja puhelin on tehnyt tilaa kirjoille.

Missäpä muualla näin voisi tapahtua kuin Luxemburgissa! Täällä rauhallisuuden tyyssijassa tällainen on vielä mahdollista. Vähän samaan tyyliin kuin Suomessakin maaseudulla vielä joskus törmää itsepalvelupisteeksi tuunattuihin maitolavoihin tms., josta voi napata mukaansa kapan perunoita tai litran mansikoita tai herneitä. Vastapoimitut tuotteet mukaan ja maksu viereiseen purkkiin.

Tämä minikirjasto sijaitsee kaupungintalon parkkipaikalla, kunnan keskustassa. Lainauslappuja ei tarvitse täytellä, otat kirjan mukaan ja palautat sen luettuasi tai tuot toisen tilalle. Kirjoja löytyy niin aikuisille kuin lapsillekin ja useammalla kielellä. Kuvanottopäivänä ainakin kirjasto vaikutti täydeltä. Joku oli sinne tuonut jopa paperikassillisen luettavaa, parempi kierrättää kuin heittää roskiin! Kirjasto on auki maanantaista lauantaihin klo 8 -20. 

Walferdange on Luxemburgin virallinen ”kirjallisuuspitäjä”.  Täällä järjestetään vuosittain marraskuun lopulla Walfer Bicherdeeg eli Walferdangen kirjapäivät. Valtakunnallinen tapahtuma kerää aina runsaasti väkeä kaupugintaloa vastapäätä sijaitsevaan monitoimikeskukseen, Centre Prince Henriin. Kuten kunnon messuilla kuuluukin, ohjelmassa on kirjailijahaastatteluja, tapahtumia kaikenikäisille sekä kirpputori/vaihtopörssi. Myös kirjallisuuspalkintoja jaetaan.

Mahtaneeko kirjatapahtumalla ollut vaikutusta siihen, että Walferdangen pormestari Guy Arendt nimitettiin juuri joulun alla kulttuurista vastaavaksi valtiosihteeriksi. Kulttuuriministeri Maggy Nagelin lähdöstä hallituksesta oli huhuttu jo jonkin aikaa, ja lopulta pääministeri otti toimen itselleen ja nimitti itselleen Arendtin apulaiseksi. Herra Arend on kuntani monivuotinen liberaalipuoluetta edustava kaupunginjohtaja, lakimies ja lakimiesyhdistyksen entinen johtaja. 

Soraääniäkin on kuulunut nimityksen johdosta. Arendt on nimittäin untuvikko valtakunnanpolitiikassa. Hän nousi parlamenttiin vasta kaksi vuotta sitten, ja silloinkin varasijalta pääministeriksi nimitetyn Xavier Bettelin tilalle. Juristina Arendt on toiminut läheisesti bisnesmaailman vaikuttajien kanssa, ja pahat kielet kuiskivat, että hallituksessa on jo entuudestaankin liikaa lakimiehiä, jotka eivät kenties osaa aina vetää rajaa politiikan ja liikemaailman välille.

No, ihmekös tuo olisi. Eturistiriitatilanteet lienevät politiikan arkipäivää Suomessakin, saati sitten pikkuruisessa Luxemburgissa, missä kaikki todellakin tuntevat toisensa ja ovat vähän kuin yhtä suurta perhettä.

   

6 comments on “Kirjojen valtakunta

  • Tuo on tosi hieno kirjastokoppi! 🙂 Oxfordissa olen huomannut joissain pubeissa ja kahviloissa ns kirjanvaihtohyllyjä: tuo lukemasi kirja hyllyyn ja ota jokin toinen mukaasi. Olen lopettanut itse kirjojen oston ja haen luettavani kirjastosta, mutta pidän periaatteesta. Kirjojen pitää olla luettavana eikä joutua kaatopaikalle tai hyllyn perille unohduksiin. 🙂

    • Kiva idea omasta mielestänikin. Sijaintikin on loistava, kaupungintalon edustalla parkkipaikan reunassa ja koulukin siinä vieressä. Runometsä-blogin Riikka kirjoitti myös hiljakkoin kirjanvaihtopisteistä Saksassa. Tällaista toimintaa kannattaa ehdottomasti tukea. Toivotaan kädet kyynärpäitä myöden ristissä, ettei kukaan saa päähänsä töhriä näitä paikkoja.

  • Aivan ihana idea 😍 Me like!
    Meillä Sveitsissä voi kanssa poimia hedelmiä ja kukkia, kurpitsat ilmestyvät syksyllä sekä, joillain viinitiloilla on jääkaappi, missä myydään tilan viiniä, samalla periaatteella, eli jätät maksun kippoon.

    • Hauska kuulla, että Sveitsissäkin tällainen konsepti toimii. Ja että vieläpä viiniä itsepalveluperiaatteella😀👍 Tuo olisi Suomessa mahdotonta jo lainsäädännönkin vuoksi.

  • Meillä on täällä samanlainen! En yhtään tiedä, onko se minkään virallisen tahon ylläpitämä. Mä oon joskus vienyt tuonne jotain kirjoja, joita en itse enää tarvitse. Aina ne ovat sieltä hävinneet nopeasti 🙂

    • Selvästi tuntuu tällaiselle toiminnalle olevan tarvetta! Kierrätyspisteitä saattavat virallisten tahojen lisäksi ylläpitää esim. korttelitoimikunnat tms. Kirjahan ei ole mikään kertakäyttöhyödyke, joten sitä pitääkin kierrättää. Pidän myös tempauksista, joissa kirja jätetään julkiselle paikalle ja sen väliin sujautetaan lappu, jossa toivotetaan hyviä lukuhetkiä ja esitetään toive, että kirjan löytäjä pistää hyvän kiertämään, muodossa tai toisessa.

  • Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

    Mielilandia

    - ja joskus vähän muutakin

    I Basically Travel

    Musings and observations of a rucksack traveller

    Martan matkassa

    - ja joskus vähän muutakin

    Viherjuuria

    - ja joskus vähän muutakin

    Vastaisku ankeudelle

    - ja joskus vähän muutakin

    sannan kupla

    Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

    Our Osaka Blog

    A British-Finnish family's experience of living in Japan

    Terkkuja Leilalta Italiasta!

    - ja joskus vähän muutakin

    KOKOVARTALOFIILIS

    Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

    kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

    - ja joskus vähän muutakin

    Ajatuksia Saksasta

    - ja joskus vähän muutakin

    Soolona maailmalla

    Ainahan se on mielessä. Matka.

    Langanlaiha

    - ja joskus vähän muutakin

    %d bloggers like this: