Muutto

Published 24.9.2017 by ainosalminen

Emännän nojatuoli. Sohvakin saapuu ensi viikolla täydentämään kalustusta.

Siitä on nyt lähes tarkalleen vuosi, kun eräänä syyskuisena päivänä koin pyörän satulassa valaistuksen ja päätin muuttaa ”maalta” kaupunkiin. Muutosta on nyt jo yli neljä kuukautta, ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Sujahdin nopeasti uuteen elämääni Kirchbergin korttelissa enkä ole katunut päätöstäni hetkeäkään. Bussien jyrinä ja suihkumoottorien pauhu herättää minut edelleenkin hieman aikaisemmin kuin mitä haluaisin, mutta siihenkin olen sopeutumassa. Enää en istu aamuruuhkassa, vaan hurautan työpaikalle polkupyörällä ja joulukuusta lähtien pääsen sinne kätevästi myös liikennöinnin aloittavalla ratikalla. Valoisa asunto inspiroi joogaamaan ja naapureina on hurmaavia ihmisiä maailman kaikilta kulmilta. Viikolla kortteli kuhisee sijoituspankkiireja, viikonloppuna leikkipuistoissa viihtyvät lapsiperheet.

Luottoystäväni Niina, joka muuttaa muutaman vuoden välein ja on siinä hommassa sekä sisustusasioissakin aikamoinen guru, oli projektissani korvaamaton apu. Hän kuunteli huoleni ja antoi vinkkejä laajan kokemuksensa pohjalta. Niinpä päädyin hänen suosituksestaan pyytämään tarjouksen vain yhdeltä muuttofirmalta, enkä pettynyt. Kaikki sujui kuin rasvattuna: muuttolaatikot, teipit, pakkauspaperit ja kuplamuovi toimitettiin asunnolle hyvissä ajoin. Sitten vain tuumasta toimeen. Olin ottanut useamman päivän vapaata, muutaman ennen muuttoa ja muutaman sen jälkeen. Pitkiä päiviä siitä seurasi. Välillä meinasi jäädä lounaat ja illalliset väliin, syödä huomasin vasta, kun nälkä oli kasvanut jo aivan hurjaksi.

Tavaraa riitti kierrätettäväksi, myytäväksi ja pois heitettäväksi. Suurena apuna oli Luxemburgin suomalaisten ryhmä Facebookissa sekä oman kotikuntani mahtava kierrätyskeskus. Pari kertaa pakkasin citymaasturini kattoa myöden täyteen ja tuskin ehdin autosta ulos kierrätyskeskuksen pihalla, kun oranssihaalariset miehet ottivat homman haltuun ja huolehtivat lopusta. Loistavaa palvelua!

 

Näin mallikkaasti Daleiden pakkasi mööpelini.

Itse muuttopäivä jännitti hieman etukäteen, mutta huoli oli turha: paikalle saapuneet neljä miestä olivat ammattilaisia ja sen huomasi. Harva firma kuulemma tekee niin perusteellista työtä kuin tämä Daleiden. Kaikki huonekalut suojeltiin huovilla tai ne kelmutettiin. Isot koristelasiesineet, taulut, kattolamput ja muu, mikä ei laatikoihin mahtunut, pakattiin huolella erikseen.

 

Neljässä tunnissa oli rekka lastattu ja asunto tyhjä. Pieni nostalgia-aalto pyyhki ylitseni, mutta ei siinä asunnossa tavaroitten lähdettyä enää ollut sitä entistä henkeä. Olin pelännyt kaipaavani tuota asuntoa, joka oli ollut kotiini yli 12 vuoden ajan. Siinä hetkessä tajusin, että olin jo kääntänyt sille selkäni. Uusi elämä odotti kaupungissa.

Yhtä sukkelasti sujui muuttoauton tyhjennys uudella asunnolla. Työkiireistään huolimatta Niina saapui sovitusti paikalle lounasaikaan ja toi mukanaan valmiin aterian. Minä olin ennakoinut tilanteen ja tuonut jääkaappiin viiniä kylmenemään jo edellisenä päivänä. Ainut mikä puuttui, oli korkkiruuvi. Voihan nenä! Mutta ei hätää, muuttomiehet auttoivat tässäkin. Porakoneella iskettiin ruuvi korkkiin ja kiskaistiin se rivakasti pihdeillä irti ja näin oli pullo auki. Yksinkertaista ja helppoa kun sen osaa! Kuten huomaatte, tämä todellakin oli täyden palvelun muuttofirma 🙂

Näiltä miehiltä ei mennyt sormi suuhun yllättävissäkään tilanteissa!

 

 

 

Muutto on nyt ohi, tavarat ovat löytäneet paikkansa kaapeissa, mutta sisustus kaipaa vielä hienosäätöä. Tämä ei ole vahvimipia osaamisalueitani, joten saapa nähdä, kuinka monta vuotta tv-tason virkaa edelleenkin toimittava jakkara saa pysyä paikoillaan. Pitänee pyytää Niina kylään tekemään sisustussuunnitelma!

Tunnen oloni tässä uudessa asunnossa oikein kotoisaksi. Saatan istua nojatuolissani pitkään ja vain tuijottaa ulos valtavista ikkunoista. Ulkona kesäisen vihreään maisemaan sulautuvat moottoritien liikenne, suurjännitelinja sekä lentokentältä nousevat ja sinne laskeutuvat lentokoneet. Olipa alhaalla puistossa taannoin muutaman viikon ajan laiduntamassa jopa valtava lammaslauma. Maaseutua ja kaupunkia molempia – kohta jo syksyn upeissa väreissä.

 

 

 

2 comments on “Muutto

  • Onnea uuteen kotiin! Ihanan valoisa ja avara. Tuo ikkunoista avautuva maisema on jo ihan sisustuselementti sinänsä. Hyvää syksyä sinulle!

  • Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

    Laura's Itinerary

    - ja joskus vähän muutakin

    H niin kuin Hausfrau

    - ja joskus vähän muutakin

    Jaa määkö Pariisitar?

    Tampesterista Pariisiin. Ihmettelyä kahden kulttuurin välissä.

    Mielilandia

    - ja joskus vähän muutakin

    Martan matkassa

    - ja joskus vähän muutakin

    Viherjuuria

    - ja joskus vähän muutakin

    Terkkuja Leilalta Italiasta!

    - ja joskus vähän muutakin

    KOKOVARTALOFIILIS

    Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

    kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

    - ja joskus vähän muutakin

    Ajatuksia Saksasta

    - ja joskus vähän muutakin

    Soolona maailmalla

    Ainahan se on mielessä. Matka.

    %d bloggers like this: