Testaa, olisiko sinusta pehtooriksi!

Published 2.9.2018 by ainosalminen

Kaskenpolttoa

Pehtoori? Nuoremmalle sukupolvelle termi ei enää taida sanoa paljoakaan. Kerrottakoon varmuudeksi, että pehtoori tai yleisimmin ehkä yhdellä oolla kirjoitettuna ”pehtori” oli aikoinaan suurtilojen työnjohtaja. Tilat eivät tuolloin olleet erikoistuneita, vaan samoilla mailla pidettiin monenlaista karjaa ja viljeltiin useampia lajikkeita. Jonkun piti huolehtia päällysmiehen hommista, kun yhdellä kartanolla tai aatelistilalla saattoi olla isokin joukko torppareita. Niin, torpparijärjestelmä… mikäs se taas olikaan?

Käsivoimia on vaadittu, ennen kuin ruisleipä on saatu pöytään.

Eipä hätää! Seuraavan kerran, kun ajelelet ysitietä Tampereelta Turkuun, poikkea heti Loimaan jälkeen Sarka-museoon niin pääset virkistämään muistiasi. Siellä on esillä Suomen maatalouden koko 3000-vuotinen historia. Vaihtuvana näyttelynä vielä kuluvan vuoden loppuun asti Ruisleipä ennen ja nyt – Suomi 100 teemanäyttely. Suomen maatalousmuseo ei ehkä ole kenenkään bucket-listalla, mutta minä kyllä suosittelen sitä aivan varauksetta. Itse kiersin näyttelyt kahden ystäväni kanssa, mutta voisin kuvitella lapsiperheidenkin viihtyvän museossa loistavasti. Onhan siellä konehalli täynnä traktoreita ja puimakoneita sekä kotieläintarha jäniksineen ja lampaineen.

Hauskoja nimiä näillä tytöillä!

Maatalouden ja ruisleivän historia Suomessa on kulkenut käsi kädessä koneistumisen, teollistumisen ja kaupungistumisenkin kanssa. Vielä tänä päivänäkin kotimainen tuotanto ja lähiruoka ovat meille tärkeitä. On valtavan silmiä avaavaa nähdä omin silmin, mistä kaikki on lähtenyt ja miten nykytilanteeseen ollaan tultu. Katovuodet olivat aikoinaan katastrofi, valtionapuja ei ollut ja pettuleipään oli tyydyttävä. Naisten asemaankin maatalouden historia liittyy läheisesti. Sotavuosina oli karja hoidettava ja vilja korjattava, vaikka miehet olivat rintamalla.

Maitolaituri – erottamaton osa suomalaista maalaismaisemaa

Pidän kovasti museon visuaalisesta ilmeestä. Suurikokoiset valokuvat ovat vaikuttavia ja niitä taustoittavat tekstit selkeitä ja ymmärrettäviä. Interaktiivisuutta ei ole unohdettu: täällä voit tavata virtuaalisen tarkastuskarjakon, kokeilla jyvien jauhamista käsivoimin tai vaikkapa testata tietojasi maataloudesta – selviätkö jokamiesluokan kysymyksista ja suoritatko kunnialla pehtooritason testin?

Meidän kolmen naisen seurueemme tiedot osoittautuivat kohtuullisen hyviksi. Jokamiesluokan suoritimme virheettä (toki yksi meistä on maatilan emäntä!), mutta pehtooritason kysymykset mm. höyrymoottorin toimintaperiaatteista tiputtivat tulokseksi 8 oikein 12:sta. Emme kilistäneet maljoja, mutta ostimme kahvilasta jäätelöt. Niiden voimin jaksoimme pyöräillä takaisin kaupunkiin.

Fordson traktori – kumirenkaita vielä tuolloin käytetty

Museon kokoelmat ovat lähiaikoina laajentumassa. Viikin maatalousmuseon kokoelmat siirretään Loimaalle, sillä Helsingin yliopiston omistuksessa olevat tilat ovat kärsineet vesivahingoista. Esineistö oli päässyt homehtumaan, mutta nyt se on konservoitu ja odottaa väliaikaistiloissa pääsyä ”uuteen kotiin”. Tämä tapahtunee vielä kuluvana vuonna, uusi rakennus Sarka-museon pihapiirissä on jo valmis. Ensi vuonna aionkin pyöräillä uudestaan Puujalkalan kylään museovierailulle! Toivottavasti kesäkelit ovat silloinkin kohdallaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

H niin kuin Hausfrau

- ja joskus vähän muutakin

Jaa määkö Pariisitar?

Tampesterista Pariisiin. Ihmettelyä kahden kulttuurin välissä.

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

nelikymppisen mediatyöläisen muistiinpanoja

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

%d bloggers like this: