Loiren laakso

All posts tagged Loiren laakso

Lomaviikko Ranskassa – Loiren laakso

Published 26.4.2017 by ainosalminen
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Chaumont-sur-Loiren linna

Historiallisesta Orléansin kaupungista matkani jatkui maanantaiaamuna runsaan hotelliaamiaisen jälkeen kohti Atlantin rannikkoa. Aikaa oli runsaasti, vaikka koko päivä, jos niin haluaisin. Seuraavalla hotellilla minua odotettiin vasta klo 16 alkaen ja kilometrejä oli edessä vain hieman yli 400.

En ollut ajatellut vierailla Loiren laakson kuuluisissa linnoissa, mutta päätin lähteä katselemaan maaseutua ja valitsin reitin pikkuteitä pitkin – ensin Blois’hin ja sitten Toursiin. Olisihan se hienoa nähdä linnoja vaikkapa vain ohimennen, kun täällä seudulla nyt liikuin.

Matkalla ohitin muutamia pyöräilijöiden ryhmiä ja kiinnitin huomiota ”Loire en vélo” -kyltteihin. Näitä olin nähnyt jo Orléansin kaupungissa niin joen rannalla kuin retkelläni Parc Floraliin. Netistä löytyikin helposti asiaa koskeva sivusto. Sieltä kävi selville, että linnat voi helposti kiertää myös pyöräillen. Reitit kulkevat pyöräteitä tai vähän liikennöityjä pikkuteitä. Informaatiota löytyi myös majoituksesta, gastronomiasta ja muista nähtävyyksistä. Eri tasoisia ja pituisia reittejä on tarjolla niin lapsiperheille kuin sporttisille vaeltajillekin. Pyöräreitin kokonaispituus on noin 800 km, mikä kattaakin sitten jo matkan meren rannalta St. Nazairen telakkakaupungista sisämaahan Nevers’in kaupungin lähistölle. Tässähän voisi olla hyvä idea eläkepäiville! Sähköpyörä alle ja upeista maisemista nauttimaan 🙂

IMG_0778

Näkymä linnan pihalta Loiren maisemiin

Oman reittini varrelle osui juuri ennen Chaumont-sur-Loiren kylää info-piste, jonka eteen pysähdyin. Keräsin materiaalia ja vaihdoin pari sanaa turistineuvojan kanssa. Vartin ajomatkan päässä olisi Amboisen linna, jonne on haudattu itse Leonardo da Vinci! Enpä ollut tietänyt tätäkään! Da Vinci eli viimeiset vuotensa Amboisen linnan mailla kuningas Frans I:n kutsumana. Siellä olisi itse linnan lisäksi ollut nähtävänä da Vinci -museokin. Tähän olisi todellakin saanut kulumaan koko päivän. Päivä oli kuitenkin jo  puolessa, joten Amboise sai jäädä toiseen kertaan.

Suuntasin kuitenkin kylän omaan linnaan, sillä kiinnostukseni oli herännyt. Chaumont-sur-Loiren linna oli inhimillisen kokoinen, sen kaunis puutarha kukki keväisenä ja siellä sai myös ihailla moderneja tilateoksia, jotka sulautuivat luontoon kauniisti. Nälkäinen matkailija nautti linnan kahvilassa kenttälounaan periranskalaiseen tyyliin: kinkkupatonki, omenapiirakka ja kahvi. Uusin voimin siirryin sisätiloihin tutustumaan siihen, minkälaisissa oloissa Ranskan kuningatar Catherine de Médicis oli asustanut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän kuplan sisällä pyöri Miguel Chevalier’n videoteos ”In-Out -/ Paradis artificiels”

Myös linnan sisällä moderni taide oli läsnä entisöityjen huonekalujen rinnalla. Kuljin kappelista biljardisaliin ja kuninkaan makuuhuoneesta kellarikerroksen keittiöön kuulokkeet korvillani ääniopastusta kuunnellen. Pidän kovasti opastetuista kierroksista, mutta nämä äänioppaat ovat niille oiva vaihtoehto. Isossa ryhmässä oppaan ääni ei aina kuulu hyvin tai on kiire pois seuraavan ryhmän alta. Omaan tahtiin kiertämisessä on vissit edut.

Linnan jälkeen piipahdin vielä 1800-luvun tyyliin entistetyillä hevostalleilla, mutta kasvihuoneet ja niiden jättiläislumpeet jätin väliin. Oli aika lähteä takaisin tien päälle.

Ajomatkan varrella näin viinipullon kyljestä tuttuja nimiä ja tilamyyntikylttejä, joissa ilmoitettiin myytävän kirsikoita, mansikoita ja parsoja. Kovin aikaista kirsikoille, mietin, mutta siltikin huokaisin kaiken tämän ihanuuden keskellä. Oman marketin hyllyillä ei näitä päiväntuoreita tuotteita näy, vaan suurin osa tuotteista kiertää ketjumyymälöiden keskusvarastojen kautta.

Koko päivähän siihen matkaan lopulta kului. Saavuin lomani pääkohteeseen Les Sables d’Olonneen juuri sopivasti illallisaikaan. Asettauduin taloksi kylpylähotelliin, huuhdoin suihkussa pois matkan pölyt ja istuin valmiiseen pöytään. Tämä oli ihana päivä ja lisää oli tiedossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näihin näkymiin sain päättää maanantain.

Lomaviikko Ranskassa – Orléans

Published 17.4.2017 by ainosalminen

Jeanne d’Arcin ratsastajapatsas Orléansin Place de Martroilla

Viime vuonna puskin töitä tauotta uudesta vuodesta heinäkuun loppuun asti. En muista koskaan olleeni niin väsynyt kuin silloin. Viimeinen kuukausi ennen kesälomaa oli kuin suossa tarpomista. Päätinkin, että toista kertaa en tee samaa virhettä. Niinpä jo alkuvuodesta laitoin loma-anomuksen sisään pääsiäisen alusviikolle ja aloin pohtimaan eri vaihtoehtoja ja sitä, mitä matkaltani eniten haluaisin.

Päätös oli lopulta nopeasti tehty. Halusin nähdä meren, levätä ja nauttia hyvästä ruoasta. Näistä elementeistä koostin automatkan Atlantin rannikolle. Kilometrejä kertyi kahdeksassa päivässä lähes 2000. Kelit suosivat ja reissu täytti toiveeni. Tässä matkakertomukseni ensimmäinen osa.

Lämmin ja aurinkoinen sunnuntai Orléansin Parc Floralissa. Puutarhanäyttelyssä riitti ihasteltavaa.

Ensimmäisen päivän tinki oli runsaat 500 km ja kohteena sotaisasta neitsyestään ja komeasta katedraalistaan kuuluisa Orléansin kaupunki. Liikennettä oli paikoittain ruuhkaksi asti, lomalle lähtijöitä oli runsaasti. Pysähdyin pari kertaa ääriään myötään täynnä olevilla moottoritien taukopaikoilla, mutta tyydyin omiin niukkohin eväisiini. Parkkipaikan etsiminen autolle ja vessajonossa seisominen riittivät – en aikonut kaiken lisäksi vielä jonottaa hailakkaa automaattikahvia ja nuivaa teollisuusmuonaa.

Orléansiin saavuttuani buukkasin samoin tein netin kautta itselleni pöydän kunnon ravintolasta. Illallisaikaa odottaessani ehdin tehdä kierroksen kaupungilla ja paseerata paikallisten tapaan Loiren rannalla. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, lämpöasteita oli lähes 20 – mikäpä sen mukavampaa kuin istahtaa terassille ja nauttia kylmä olut.

IMG_0755

Orléansin komea katedraali iltavalaistuksessa

En ollut tehnyt eri etappeja varten erityisiä suunnitelmia, vaikka perustiedot kohteista olin hankkinut. Netin avustuksella ja hotellin vastaanotosta nappaamiani esitteitä selaamalla tein päätöksen sunnuntaipäivän ohjelmasta. Säätiedote lupasi hellelukemia, joten ensimmäinen kohde oli Parc Floral. Tämä 35 hehtaarin laajuinen puisto on yksi suosituimmista vierailukohteista alueella ja juuri tänä viikonloppuna siellä järjestettiin vuotuinen puutarhanäyttely. Puiston rauha ja kukkien tuoksut saattelivat minut lomatunnelmaan. Vaikka en ole viherpeukalo eikä minulla ole puutarhaa, usempikin näytteilleasettaja sai mielenkiintoni heräämään. Kiertelin pitkän tovin näyttelyssä ja lounaankin söin paikan päällä piknik-hengessä: voileipä, vesipullo ja rasia mansikoita.

Matkasin raitiovaunulla takaisin keskustaan, joka palmusunnuntaina oli hyvin rauhallinen. Kaupat olivat kiinni, eikä turistikausi ainakaan täällä ollut vielä alkanut. Jäätelönmyyjän sentään löysin katedraalin edustalta ja istuin nauttimaan makupalasta ja näkymästä. Katedraali oli vaikuttava, mutta vähänpä tiesin, että vielä upeampaa oli tiedossa matkani viimeisellä etapilla!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Orléansin historiallista keskustaa

Orléansin kaupungin historia ulottuu antiikin ajalle. Kaupunki on nähnyt valloittajia: siinä missä Cesar aikoinaan onnistui, hunni Attila koki karvaan tappion. Monumentaalisen katedraalin sijaintipaikalla oli kirkko jo 300-luvulla. Aikojen kuluessa kirkko ehti tuhoutua usemmankin kerran niin tulipaloissa kuin sodissakin. Kirkko rakennettiin uudelleen ja kerta kerralta komeampana. Nykymuodossaan katedraali vihittiin käyttöön vuonna 1829. Vaikka toisen maailmansodan pommitukset aiheuttivat suurta tuhoa kaupungissa, katedraali pysyi pystyssä.

Yhtä onnekkaasti ei käynyt talolle, jossa Jeanne d’Arc majoittui vuonna 1429. Talo tuhoutui täysin vuonna 1940, mutta se rakennettiin ennalleen. Nykyisin talo on omistettu Orléansin neitsyen tarinalle. Videoanimaatio kertoo vierailijalle nuoren soturin vaiheet ja niiden surullisen päätöksen. Samalla pääsylipulla pääsee myös kaupungin historialliseen museoon. Siellä minulle selvisi mm. että Loire-joen ja Pariisin läheisyyden ansiosta Orléans on ollut merkittävä kauppa-asema. Viinintuotannon lisäksi Orléansia rikastuttivat aikoinaan viinietikka ja sinappi ja 1700-luvun lopulta lähtien myös suklaa ja makeiset!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Loiren rantaa Orléansin keskustassa

Näin mielenkiintoisesti ja aurinkoisissa merkeissä alkanut lomani jatkui maanantaina Loiren laakson kautta rannikolle. Seuraathan matkaani täällä blogissa – kakkosjakso aivan lähipäivinä 🙂

Laura's Itinerary

- ja joskus vähän muutakin

H niin kuin Hausfrau

- ja joskus vähän muutakin

Jaa määkö Pariisitar?

Tampesterista Pariisiin. Ihmettelyä kahden kulttuurin välissä.

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.