Pafos-seminaari

All posts tagged Pafos-seminaari

Esa Saarisen Pafos-seminaari

Published 30.10.2018 by ainosalminen

Kotihyllyn kaksi teosta Esan varhaisvuosilta saivat nyt seuraa parista uudemmasta kirjasta – upeilla omistuskirjoituksilla tietenkin!

Esa Saarisen syyskuun lopulla vetämästä Pafos Classic -seminaarista on nyt kulunut jo tovi ja lienee paikallaan yrittää jonkinlaista yhteenvetoa tunnelmistani niin paikan päällä kuin kotiin palattuani. Olin ennen matkan varaamista tutustunut Esan nettisivuilta löytyviin kävijäkokemuksiin ja edellisten seminaarien päiväohjelmaan. En sittenkään oikein osannut hahmottaa, mistä koko seminaarissa oli kyse. Ensimmäisenä aamuna kävi ilmi, että aika moni oli lähtenyt matkaan samalla tavalla – tietämättä sen kummemmin mikä heitä perillä odotti. Sitten oli niitä, jotka olivat jo Pafos-konkareita: eräskin Veikko oli mukana jo seitsemättä kertaa!

Ilman ennakko-odotuksia, tyhjältä pöydältä ja rennoin rantein – kenties tämä olikin oiva tapa vapauttaa kapasiteettia uudelle ajattelulle, toisten kohtaamiselle ja läsnäololle. Arjen kiireiden ulottumattomissa seminaarin maaginen, ”hellän dyaaminen” ilmapiiri ja mielenkiintoiset kanssamatkustajat antoivat alkumetreiltä lähtien lupauksen huikeasta viikosta. ”Jos odotuksenne ovat korkealla, ne ovat räikeästi alakanttiin” kuulimme paikan päällä, ja niinhän siinä todella kävi!

img_6052

Tästä se alkoi – viikon ohjelma ja muistikirjan vielä tyhjät sivut.

Korkeakoulutettua väkeä oli paljon, mutta kaiken kaikkiaan osallistujajoukko oli melko heterogeeninen. Jokaisella oli omat motiivinsa osallistumiselle, ja henkilökohtaiset toiveet viikon annista vaihtelivat. Jotkut kertoivat niistä ja itsestään hyvinkin avoimesti, toiset olivat pidättyvämpiä. Kaiken ikäisiä ihmisiä ympäri Suomea – aktiiveja, jo eläkkeelle siirtyneitä, paljon kokeneita, uuden suunnan etsijöitä, yksin, kaksin, perheen kera. Mattimeikäläisiä ja alojensa huipputekijöitä, työnantajan kannustamina matkaan lähteneitä ja itse itseensä investoineita, kuten minä.

Perheen kera matkalla oli myös Esa. Hänen kuningattarensa Pipsa hääri hyväntahtoisena haltijattarena taustalla ja monilahjakkaat pojat huolehtivat mm. konferenssiteknikon hommista. Hurmaavia ja helposti lähestyttäviä ihmisiä, jotka vuosien kokemuksella ja Esan valovoimaisen persoonan johdolla loivat saliin yhdessä hujauksessa ainutlaatuisen ilmapiirin. Siellä oli helppo heittäytyä ajattelemaan ja innostumaan.

img_6105

Seminaari täydessä vauhdissa.

Esan omia sanoja mukaellen: viikon tarkoituksena ei ollut oppia ajattelemaan kuten E. Saarinen vaan aktivoida oma ajatteluprosessi, sisäinen dialogi ja uudistuminen. Meitä rohkaistiin seuraamaan mielen liikkeitä, vaikka ne veisivät meidät pois käsiteltävistä teemoista ja uppoutuisimme omiin maailmoihimme kesken luennon. Oli hedelmällistä havainnoida, mitä kaikkea omaan päähän putkahti, kun saattoi vapautuneesti assosioida eikä ajattelua ohjailtu tai pakotettu karsinoihin. Sieltähän nousi pintaan vaikka mitä mielenkiintoista! Käsitellyistä jutuista oli sitten mukava vaihtaa mielipiteitä lounaalla tai alkuillan vapaamuotoisissa keskusteluryhmissä, joiden mielenkiintoiset debatit jatkuivat usein vielä illallispöydässä herkullisen kyproslaisen ruoan äärellä.

Monta todistusta ja diplomia on elämän varrella pöytälaatikkoon kertynyt, mutta tämä taitaa olla niistä se hienoin 🙂

Mikä sitten oli viikon anti? Mikä jäi päällimmäisenä mieleen? Edellä jo mainitun oman ajattelun aktivoimisen ja kirkastamisen lisäksi seminaari tarjosi tilaisuuden tavata upeita ihmisiä, ja ulkosuomalainen nautti erityisesti pitkistä keskusteluista äidinkielellään. Uskon, että elämänfilosofisten kysymysten käsittely melko epäakateemisesti, huumorinkin keinoin, loi hedelmällisen ja pakottoman ajatteluympäristön kaikille osallistujille. Kun lähtökohtana on hyväntahtoinen suhtautuminen niin itseensä kuin toisiinkin, liikutaankin yhtäkkiä aivan uusissa sfääreissä, ylärekisterissä, ja syntyy ”maagista nostetta”.

Palaan säännöllisesti muistiinpanoihini ja kuuntelen YouTubesta Esa Saarisen Aalto-yliopiston luentoja, joissa pohditaan paljolti samoja aiheita kuin Pafoksella. Olen kokenut hyödylliseksi palautella mieleen mm. sellaisia teemoja kuin mikromuutokset, kohottavat arkikäytännöt ja myönteisten tunnetilojen vipuvoima. Ne jäivät voimakkaasti mieleeni ja tuntuivat heti sellaisilta asioilta, jotka haluan pyrkiä toteuttamaan omassa elämässäni. Muistikirjastani löytyy oma sivunsa myös Muumifilosofialle ja Timonen-dimensiolle sekä pitkä lista kiinnostavia lähdeteoksia.

Intensiivinen ja unohtumaton viikko kaiken kaikkiaan, hyvässä seurassa itseni, Esan ja 149 muun loistotyypin kera.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aino Salmiselle, jonka valovoima ja karisma loi hohtoa Pafos 51 -seminaarissa. Innoituksella, Esa Saarinen ❤

P.S. Jos olet kiinnostunut Esan ajatusmaailmasta, Pafos-seminaarista ja systeemiajattelusta, aloita tästä keskusteluartikkelista tai laita luentovideot pyörimään netistä :

http://www.esasaarinen.com/sites/default/files/esaarinen_tiedostot/Saarinen%20Slotte%202005%20Pafos-dialogi.pdf

 

Kypros, uusi tuttavuus

Published 22.9.2018 by ainosalminen

Näkymä hotellini terassilta rantakadulle

Siitä on jo muutama vuosi aikaa, kun olen viimeksi ollut seuramatkalla. Perinteisesti olen käyttänyt Luxairtours’in palveluja kotikenttäedun vuoksi, mutta tällä hetkellä Kypros ei kuulu sen valikoimiin. Ehkä kohde ei enää kiinnostanut asiakaskuntaa tai sitten maan geopoliittinen asema itäisen Turkin ja Syyrian lähellä on saanut matkanjärjestäjän varuilleen. Oli miten oli, Esa Saarisen Pafos-seminaari oli varattu, reissuun oli päästävä, mutta lennot ja hotelli puuttuivat. Pidin vaivattomimpana tapana ostaa koko paketin valmiina. Niinpä selvitin vaihtoehtoja ensin internetin avulla, minkä jälkeen marssin matkatoimistoon. Kriteereiksi asetin sopivat matkustuspäivät sekä majoituksen itse seminaarihotellissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Valinnan vaikeutta ei lopulta ollut: TUI Belgia oli ainoa sopiva vaihtoehto.

Viikoksi suunnittelemani matka venyi oikeastaan ihan sopivasti 10 päivän mittaiseksi. Viisipäiväisen seminaarin lisäksi minulla on nyt toinen mokoma omaa aikaa. Ehdin saada hieman väriä pintaan ja piipahtaa ihailemassa mm. kuuluisia roomalaisia mosaiikkeja ja muita nähtävyyksiä. Hotellini Almyra on seminaarihotelli Annabellen naapurissa ja sen kanssa samaa ketjua. Voin halutessani käyttää myös sen palveluja, niin ravintoloita kuin allasaluettakin.

Moderni hotelli Almyra aivan seminaarihotellin naapurissa

Aikainen aamulento Brysselistä ahdisti jo etukäteen, vaikka olinkin päättänyt lähteä reissuun jo edellisenä iltana töiden jälkeen. Matkatoimistoni oli varannut minulle yöpymispaketin lentokenttähotellista. Pakettiin kuuluu yöpyminen, early bird -aamiainen paperipussissa ja sokerina pohjalla ilmainen pysäköinti loman ajaksi. Etu on huomattava, sillä auton jättäminen parkkiin lentokentälle maksaa helposti yöpymisen verran. Vastaavia hotelleja on lentokentän kupeessa vieri vieressä, ja alueella kiertää aamuisin ja iltaisin bussi, joka vie kentälle. Omaan paluuaikaani bussikyytiä ei ole tarjolla, joten lyhyt taksireissu on tiedossa.

Aina yhtä ikävä moottoritie E411 oli tavallistakin hankalampi tietöiden vuoksi. Työmatkaliikenne oli kahden kaistan sulkemisen takia jumittanut Luxemburgin ja Arlonin välisen pätkän tyystin. Lähdinkin matkaan vasta iltauutisten jälkeen. Yön pimeydessä monella kuskilla tuntui olevan bensaa suonissa tavallistakin runsaammin ja ratin takana sai olla tarkkaavainen. Hotellilla vastaanotto oli ystävällinen, huone pieni mutta juuri passeli yhdelle. Kaikkein järkevintä olisi ollut sujahtaa lakanoiden väliin heti, mutta ajomatka ja tuleva aamuherätys tuntuivat jännityksenä kropassa. Siihen auttoi tietenkin hyvä belgialainen olut!

Jugurttia, hedelmiä ja pähkinöitä!

Olin tsekannut itseni lennolle jo kotona, mikä osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Jonoa laukun luovutukseen ei ollut, päinvastoin kuin perinteiseen lähtöselvitykseen. Ehkä reittiliikenteen matkustajille aika itsestäänselvä mobiilipalvelujen käyttö ei ole vielä niin yleistä lomailijoiden keskuudessa.

Olin maksanut hieman ylimääräistä varauloskäynnin viereisestä istumapaikasta. Vaikka en mikään pitkäkoipi olekaan, charter-koneen ahtaus ja erittäin lyhyeksi jääneet yöunet ei tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Koneessa sitten totesin, että paikkani 12A olikin aivan tavallisella rivillä. Enkä ollut ainoa, joka oli samassa tilanteessa. Selvisi, että kone oli jouduttu vaihtamaan ja varauloskäynnit olivatkin tässä Boeing 737:ssa riveillä 15 ja 16. Kun boarding oli hoidettu, alkoivat lentoemännät sumplia tilannetta, ja kolme matkustajaa kerrallaan vaihdoimme paikkoja. Eräitä henkilöitä jouduttiin hetken taivuttelemaan, ennen kuin he ymmärsivät, että yllätyksenä kohdalle osuneesta ylimääräisestä jalkatilasta oli luovuttava.

Lento oli miellyttävä, ei ilmakuoppia eikä keihäsmatkalaisia. Yhteen sellaiseen nimittäin törmäsin aamuneljältä lentokenttäbussia odottaessani. Hollantia solkannut mies oli tainnut säästää hotellikulut ja viettää yön bailaten. Sen verran rapsakassa kunnossa tyyppi oli, että lieneekö edes päässyt lennolleen 😳.

Nyt olen jo ehtinyt nauttia pari päivää Kyproksen auringosta, hyvästä ruoasta ja ihmisten ystävällisyydestä. Ystävällisen lisäksi he ovat kärsivällisiä, kun jaksavat tällaisen kielipuolen turistin haparoivaa kreikkaa kuunnella. Huomenna aamulla alkaa Esa Saarisen legendaarinen Pafos-seminaari. Olen haaveillut osallistumisesta jo jonkin aikaa ja nyt tein haaveesta totta! Siitä sitten enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Yksi hotellin kolmesta altaasta iltavalaistuksessa

Blogin pitkä kesäloma päättymässä

Published 22.8.2018 by ainosalminen

 

Blogin kesäloma on pikkuhiljaa päättymässä. Oli jo aikakin, kolme kuukautta edellisestä kirjoituksesta. Voi, kunpa itselläkin olisi yhtä pitkä vapaa! En toki voi valittaa, pidin neljä viikkoa kesälomaa ja irtauduin arjesta totaalisesti.

Helteitä riitti kaikkialla, missä ehdin käydä. Suomen aurinko helli niin pyöräretkillä Varsinais-Suomessa ja kuin meren rannalla Helsingissäkin. Onneksi museoissa oli mielenkiintoista nähtävää ja toimiva ilmastointi – se tarjosi tervetulleita taukoja jatkuvalle kuumuudelle.

Kesäiset kelit jatkuivat Ranskan alpeilla, missä hengitin keuhkot täyteen raikasta ilmaa, joogasin ja viruttelin varpaitani jäätävissa vuoristopuroissa. Korkean paikan leiriä jatkoin Sveitsissä. Vielä toukokuussa kylmä Luzern-järvi oli elokuun alkupäivinä todellinen keidas, johon kelpasi pulahtaa hikisen vaelluksen jälkeen. Rigi-vuoren hulppeat maisemat ja ihanien ystävien seura maistui. Viimeinen suunniteltu pysähdys oli Zürichissä. Siellä ehdin parissa päivässä koluamaan tehokkaasti läpi koko joukon museoita, kävinpä jopa poliisiasemalla ihastelemassa Giacomettin seinämaalauksia.

Niin kiva loma minulla oli, että en pystynyt ajamaan Sveitsistä suoraan kotiin asti, vaan pysähdyin ex tempore Elsassin viiniseudulle vielä yhdeksi kuumaksi kesäyöksi.

img_5197

Nyt on jo paluu arkeen täydessä käynnissä, vaikkakin aloitus on aika pehmeä. Typistin tämän ensimmäisen työviikon nelipäiväiseksi ja lennähdän perjantaiaamuna viikonlopuksi Tukholmaan.

Eikä siinä vielä kaikki…syyskuussa kesä jatkuu Kyproksella Esa Saarisen Pafos-seminaarissa. Sitä ennen ehdin myös osallistumaan juoksutapahtumaan Pariisissa. Pääsen juoksemaan pitkin Champs Elyséetä ja Seinen kauniita rantoja ja ylittämään maaliviivan Eiffel-tornin alla.

Upeita juttuja tiedossa siis!

Ei kai taas

Suomi Kypros Sveitsi

H niin kuin Hausfrau

- ja joskus vähän muutakin

Jaa määkö Pariisitar?

Tampesterista Pariisiin. Ihmettelyä kahden kulttuurin välissä.

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

nelikymppisen mediatyöläisen muistiinpanoja

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.