Suomi

All posts tagged Suomi

Luxemburgista Suomeen autolla – miten matka meni?

Published 1.8.2016 by ainosalminen
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yleinen uimaranta Ison-Beltin rannalla Nyborgin kaupungissa.

Kymmenen vuoden tauon jälkeen päätin lähteä lomalle Suomeen autolla. Tuttuja ovat reitit niin Travemunden, Lübeckin ja Rostockin kautta kuin Tanskan ja Ruotsin läpikin siltoja pitkin tai lautoilla. Itämerellä olen seilannut ihastuttavalla Finnjetillä ja myöhemmin tutuiksi tulivat niin Superfast Ferries kuin Finnlinesin rahtialuksetkin. ”Ruotsinlaivat” olivat myös usein käytössä. Tällä kertaa reitiksi valikoitui ajo Hampurin ja Elbetunnelin kautta kohti Tanskaa ja sieltä siltoja pitkin Ruotsiin, Tukholmaan ja TallinkSiljalla Turkuun.

Heti alkuun sain todeta, että ensimmäiset pari sataa kilometriä olivat yhtä takkuisia kuin ennenkin: moottoritie A1 Saksassa nimittäin on edelleen keskeneräinen, tiestä puuttuu n. 25 km pätkä ja vauhti vanhalla, tosin osittain levennetyllä pikatiellä, on välillä rekkojen perässä hidasta. Moottoritien valmistuminen on valtionkin tasolla noteerattu prioriteetiksi jo aika päiviä sitten, mutta rakentamaan ei päästä, koska kiistat luonnonsuojelujärjestöjen kanssa ovat erinäisissä oikeusasteissa vielä ratkaisematta.

Ajokulttuuri sekä hyvässä kunnossa olevat tiet ovat Saksassa ajamisen hyviä puolia. Jokakesäiset tietyöt sitten tietenkin vähemmän mukavia. Huoltoasemilla palvelut ovat kohdillaan ja vessat siistejä. Vessakäynnitkin ovat muuttuneet siten, että kun ennen jätettiin siivoojalle kolikko, niin nyt ovella on vessavahdin sijasta automaatti, joka antaa 70 sentin pääsymaksusta kuitin, josta 50 senttiä voi käyttää alennukseen esim. kahvista tai jäätelöstä. Ei yhtään hullumpi systeemi, sanon minä!

Kolmen pysähdyksen taktiikalla olin Tanskan rajalla viiden kieppeillä iltapäivällä. Siirtolaiskriisin takia Tanska on ottanut rajatarkastukset käyttöön. Tanskassa rekisteröidyt autot näyttivät pääsevän seulan läpi, mutta minut ohjattiin sivuun ja paperit katsottiin. Kohtelias tullivirkailija tiedusteli, oliko takakontissa mahdollisesti jotain poliisia kiinnostavaa. Näin ei ollut eikä sanaani epäilty, ja pääsin nopeasti jatkamaan matkaa.

Yö hotelli Nyborg Strandissa oli hieman tukala, sillä huone oli erittäin kuuma eikä ilmastointi ollut tarpeeksi tehokas. Koneesta kuului vaatimatonta pihinää vaikka termostaatti oli minimissään. Olut oli kuitenkin ravintolassa hyvää ja kesäinen buffetti maukas. Sijainti on komea, ja teinkin ennen illallista kävelyn varpaat hiekassa Ison-Beltin rannalla. Hotelli on kymmenessä vuodessa muuttunut. Paikkaa oli uudistettu ja ennen kaikkea laajennettu. Tilavan parkkipaikan kyljessä oli tarjolla rivi kauniita punaisia polkupyöriä hotellivieraille. Harmi, ettei pieneen lenkkiin ollut aikaa. Tänne tai jonnekin muualle Tanskaan voisi kyllä tulla joskus vaikkapa vain pitkäksi viikonlopuksi. Ulkoilumahdollisuudet, meren läheisyys ja rento elämänote on se mikä täällä viehättää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ranta hotelli Nyborg Strandin edustalla. Taustalla häämöttää Ison-Beltin silta.

Runsaan aamupalan voimin lähdin ajamaan kohti Tukholmaa. Kahden ison sillan jälkeen oli taas tullissa, Ruotsin puolella tällä kertaa. Täällä ei enää ollutkaan kyse pistokokeista vaan kaikkien henkilöllisyys tarkistettiin. Minulta tiedusteltiin lisäksi, minne olin matkalla. Selvisin kyselystä yllättävän hyvin ruotsin kielellä ja vakuutin virkavallan hyvistä aikeistani. Hyvää matkaa toivoteltiin. Hyvä se olikin aina Nyköpingiin asti. Siellä taivaat aukesivat ja lauttarantaan saakka sitä sadetta kesti. Maksiminopeudet moottoritiellä tippuivat 50 ja 70 km/h välille. Onneksi ruotsalaiset ajavat fiksusti ja kaikki sujui lopulta hienosti, vaikka näkyvyys välillä oli lähes olematon ja auto tuntui lähes uivan.

Valintani seilata Tukholmasta Turkuun ei ollut hyvä idea. Ilta oli lyhyt, hyttiin pääsi vasta juuri laivan lähtiessä klo 19.30 – aikaa satamassa on vain noin tunti koko aluksen siivoamiseen, joten sen kyllä ymmärtää. Suihkuteltuani päivän hiet pois (ja juostuani tukka märkänä lainaamaan info-pisteestä hiustenkuivaajan!) jouduin toteamaan, että buffetti olikin jo menossa kiinni. Omituista! Söin sitten erittäin huonon hampurilaisen laivan pihviravintolassa. Tai siis en syönyt, närpin sitä hetken ja totesin lihan sijasta saaneeni jotain einespihviä ja reilulla kädellä jo keittiössä suolattuja ranskanperunoita. Vihannesten roolissa oli yksi ohut siivu tomaattia. Hintaa oli yli 18 euroa. Ravintolan vastaava otti kritiikkini vastaan oikein hyvin. Hän sanoi olevansa kanssani samaa mieltä ja pyyhki pois annoksen hinnan laskusta. Hain sitten kahvilasta reissumiehen ja söin sen pubissa oluen kera.

Yö laivalla ei ollut sitä mitä eniten kaipasin – rauhallinen. En uskaltanut laittaa korvatulppia, pelkäsin nukkuvani pommiin. Mitä vielä! Vaikka olin 8. kannella, kuulin meteliä käytäviltä, ja Ahvenanmaalla käynti keskellä yötä katkaisi sekin unen pahemman kerran. Klo 5 aamulla keskusradio räväytti ilmoille laivayhtiön tunnusmusiikin ja samassa jo siivooja kiskaisi oven auki ja hoputti ylös sängystä. Uusi reissumies kahvilasta ja pullo vettä – aamiainen autokannella, reissuromantiikkaa pahimmillaan 🙂

Perille Turun satamaan saapui siis erittäin väsynyt matkaaja, joka lähestulkoon ensitöikseen vaihtoi paluumatkan Helsingin linjalle. Lähtö iltapäivällä jo klo 17 ja saapuminen Tukholmaan aamulla klo 9.30. Näin takaan itselleni kunnon unet ennen kahden päivän ajourakkaa. Siihen on kuitenkin aikaa ja edessä on vielä monta kivaa lomanautintoa.

IMG_3962

Laiva lipuu ohi Ruissalon saavuttaessa Turkuun.

 

Moottoritie on kuuma

Published 5.6.2016 by ainosalminen

Kesää odotellessa on otettava kaverin kissakin ”hyötykäyttöön” 😂

Kevät on tänä vuonna jättänyt tulematta Luxemburgiin. Ensin satoi ja oli kylmä, nyt sataa ja ukkostaa eikä helteistä ole tietoakaan. Pariisin ja muun Euroopan lailla rankkasateet ovat täälläkin saaneet joet tulvimaan ja kaikkialla leijuu vain noin 20 asteen lämpötiloista huolimatta lähes trooppinen kosteus. Ei ole siis vaikeaa lähteä tekemään kesälomahaaveista totta, sillä sekä etelässä että pohjoisessa tuntuvat kelit olevan kohdallaan. Toivottavasti niin on vielä elokuussakin, jolloin loma on edessä.

Tietokone ja luottokortti ovat tänään olleet kovilla, kun pistin tuulemaan. Alustavia tiedusteluja olin tehnyt ja yhdet lennot varannut jo pari viikkoa sitten mutta nyt on vihdoin koko paketti hienosäätöjä vaille kasassa.

Blogia seuranneet tietävätkin, että tänä kesänä ei mennä miehen eikä lapsen ehdoilla, vaan pääsen taas riehumaan oman mieleni mukaan omassa parhaassa seurassani. Jumalaista!!!

Suomi-visiitille lähden kymmenen vuoden tauon jälkeen autolla. Tavaraa saa mukaan kumisaappaita myöden ja kaikkien kelien varalle. Takasin tullessa takakonttiin mahtuu kirjoja ja kaikkea muuta kivaa, mitä ehtii ostamaan. Autolla on myös helpompaa ja vapaampaa sukkuloida kyläpaikoissa ja kesätapahtumissa.

Tampereen teatterikesä on minun suosikkejani, siellä näkee helposti kerralla monta vuoden parasta ja puhutuista esitystä. Isojen laitostettereiden lisäksi joukossa on tuntemattomampia esiintyjiä ja myös ulkomaalaisia nimiä. Kansallisteatterin  Onnellisuuden tasavalta, Q-teatterin Tavallisuuden aave, Ryhmäteatterin Eduskunta III ja Aurinkoteatterin Maa-Tuska ovat wish listilläni. Toivottavasti saan toivomani liput. Kulttuurin lisäksi Tampereella voi nauttia erinomaisesta ravintolatarjonnasta  ja kivoista pubeista. Järvien rannat ja Pyynikinharju tarjoavat komeita maisemia ja ulkoilumahdollisuuksia. Ei siten jää kaikki ravintolasta hankitut kalorit lanteille!!

Sateenvarjot tulivat tarpeeseen tänäkin viikonloppuna juhlituissa ystävän häissä.

Edellisestä automatkasta on siis aikaa, silloin nimittäin ei kaikki mennyt putkeen ja jätin pitkät ajomatkat sikseen. Puolivälin krouvissa, Tanskan Nyborgissa auton kytkin jäi aamulla hotellin parkkipaikalla pohjaan eikä sieltä enää noussut. Hydrauliikkanesteet hulahtivat ulos ja auto joutui korjattavaksi Odensen Volvo-huoltamolle. Tämän takia jäivät kummipojan rippijuhlat väliin, hyvä kun vuokra-autolla ehdin ajoissa Suomeen, että pääsin siskoni kanssa varatulle safarille Tansaniaan. Sieltä palattuani ajoin vuokra-autolla takaisin Tanskaan, hain korjatun autoni ja ajoin vielä Suomeen lomaa jatkamaan. Kalliiksi tuli, mutta minkäs teet! Tulipahan tutustuttua siinä samalla myös viehättävään Odensen kaupunkiin ja todettua myös, että Luxemburgin autoliiton Europpa-kortilla saa hyvää ja nopeaa palvelua. Ei tullut yksinäinen olo vieraassa maassa, kun yhdellä puhelinsoitolla hoituivat sekä Volvon hinaus että vuokra-auto (sekä taksimatka vuokra-autofirmaan!!).

Tänä vuonna toivottavasti eivät perhejuhlat jää teknisten ongelmien takia väliin. Veljentyttären häitä juhlitaan Turussa. Auton huolto on varattu viikon päähän ja mahdolliset viat ehditään kyllä korjata ennen heinäkuun loppua. Toivottavasti siellä jäähdytysnestepuolella ei ole isompaa häikkää. Sitten on vain ajeltava rauhallisesti ja toivottava, ettei 1600 km:n matkalla Tukholman satamaan satu mitään ikävää.

Eikä siinä vielä kaikki! Tämähän on vasta kuuden viikon kesälomani ensimmäinen puolisko. Toisesta, siitä helteisemmästä, juttua seuraavalla kerralla 🙂

 

Matkalla pohjoiseen

Published 23.12.2015 by ainosalminen

 

Aina upea Helsingin tuomiokirkko!

Maanantaina tein tämän vuoden viimeisen työpäiväni. Pitkäksi meni. Miten sitä aina kuvittelee lomanalusviikkoina, että koska “kaikki” muut ovat jo lähteneet, sähköposti pysyttelee hiljaisena eikä puhelin soi. Kattia kanssa! Pientä sälää siellä täällä, edellisviikon istunnon loppusäätöä ja yhdestä kirjeestä unohtunut Unkarin presidentin nimi. Ei siinä muuta tarvittu. Lounastunti jäi pitämättä, sillä fysioterapiaan oli ehdittävä kiireestä huolimatta. Olkapään kuntoutus meni mahan murinan edelle 😀 Positiivista oli toki se, ettei iltaseitsemän jälkeen kotiin ajellessani tarvinnut kärvistellä ruuhkissa.

Kotiin päästyäni viskasin viikonlopun ateriantähteet mikroon ja hain kellarista matkalaukkuni. Taksi lentokentälle oli tilattu aamuyhdeksäksi, enkä ollut edes aloittanut matkavalmisteluja. Eipä siinä sitten lopulta kauaa nokka tuhissut. Rutiini ja puolikas pullo punaviiniä, jota ei sopinut jättää väljähtymään, auttoivat kummasti 😂. Laukku täyttyi kreikkalaisen herkkukaupan antimista ja kreikan oppikirjoista. Lomalla on aikaa ja vähän pakkokin kerrata syksyn kurssia. Tammikuussa on edessä ykköstason loppukoe! Koska joulun pyhät muuten sujuvat ennalta arvattavaan erittäin rauhalliseen tahtiin, pienessä piirissä, syödä napostellen ja kirjoja lukien, ei ulkoiluvaatteita ja lötköverkkareita kummempaa tarvinnut Loimaan reissua varten mukaan pakata.

Lennon olin valinnut inhimillisten lähtöaikojen mukaan, ja yhtiöksi valikoitui tällä kertaa Swiss ja linjaksi Luxemburg-Zürich-Helsinki. Pehmeän kuljetuksen sain, kiitos myös suotuisan sään. Ei onneksi talvimyrsky osunut kohdalle! Lisäpisteitä Swiss saa suussasulavasta sveitsiläisestä suklaasta, jota tarjoiltiin molemmilla pätkillä. Vähältä tosin piti, etten ehtinyt lennolle. Turvatarkastuksesta kohdalleni osui pistotarkastus, jossa mm. kello, vyö, elektroniikkalaitteet ja lompakko ”pyyhittiin” jonkinlaisella sienellä.  Laite tietenkin pärähti soimaan ja vilkuttamaan punaista. Tämän johdosta kaikki tavarani joutuivat uudelleen läpivalaistukseen. Paperini syynättiin kahden miehen voimin ja varmistettiin, ettei minulla henkilöllisyystodistuksen lisäksi ollut mukanani passia, enkä ollut siis aikeissa matkustaa Euroopan ulkopuolelle. Lopulta sain kerätä kamppeeni tullin vainukoiran katseen alla. Syynä laitteen hälytyksen saattoi kuulemma olla mikroskoopinen määrä esim. tulehduskipulääkettä puhelimen ruudulla. No eipä olisi ihme! Voltaren-geelillä olen nimittäin koko syksyn hoitanut erinäisiä vammojani. Tarkkaa touhua nykyään tuo turvatarkastus 😀

Loman lopuksi jään runsaaksi vuorokaudeksi Helsinkiin. Ohjelmassa on käynti Ateneumissa ja kenties jossain muussakin näyttelyssä. Kunhan ehdin tutustua tarjontaan, tiedän tarkemmin. Sama juttu elokuvien suhteen. Yritän pysyä kärryillä kotimaisista uutuuksista, joten jos jotain mielenkiintoista on tarjolla, niin siinä on lomapäivälle oivaa ajanvietettä.

Lisäksi ihan must Helsingissä on minulle Vanha Kauppahalli – olkoonkin, että jotkut pitävät sitä pelkkänä turistirysänä. Tunnelmaa, tuoksuja, suomalaisuutta: se riittää minulle. Helsinki on mielestäni kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan. Espan jouluvalot ovat komeat, ihmiset ovat hyväntuulisia ja kaupoissa saa hyvää ja ystävällistä palvelua.  Toisaalta, kun itse täällä liikun vain muutaman päivän vuodessa, kauniiseen kesäaikaan tai jouluvalojen loisteessa, saan luultavasti aika ihanteellisen kuvan pääkaupungista. Toivottavasti Suomessa ja Helsingissä vierailevat turistit minun laillani kokevat samoin!

HYVÄÄ JOULUA 🎄🎄

 

Senaatintorin jouluvalaistu historiallinen miljöö.

 

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

I Basically Travel

Musings and observations of a rucksack traveller

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

Vastaisku ankeudelle

- ja joskus vähän muutakin

sannan kupla

Ajatuksia maailmalla. / Thoughts overseas.

Our Osaka Blog

A British-Finnish family's experience of living in Japan

Terkkuja Leilalta Italiasta!

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

Elämä, ihmiset ja ilmiöt nelikymppisen mediatyöläisen silmin

Kuulumisia Kataloniasta

Elämää Espanjan Kataloniassa, vuorilla ja rannikkokaupungissa

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.

Langanlaiha

- ja joskus vähän muutakin