Sveitsi

All posts tagged Sveitsi

Blogin pitkä kesäloma päättymässä

Published 22.8.2018 by ainosalminen

 

Blogin kesäloma on pikkuhiljaa päättymässä. Oli jo aikakin, kolme kuukautta edellisestä kirjoituksesta. Voi, kunpa itselläkin olisi yhtä pitkä vapaa! En toki voi valittaa, pidin neljä viikkoa kesälomaa ja irtauduin arjesta totaalisesti.

Helteitä riitti kaikkialla, missä ehdin käydä. Suomen aurinko helli niin pyöräretkillä Varsinais-Suomessa ja kuin meren rannalla Helsingissäkin. Onneksi museoissa oli mielenkiintoista nähtävää ja toimiva ilmastointi – se tarjosi tervetulleita taukoja jatkuvalle kuumuudelle.

Kesäiset kelit jatkuivat Ranskan alpeilla, missä hengitin keuhkot täyteen raikasta ilmaa, joogasin ja viruttelin varpaitani jäätävissa vuoristopuroissa. Korkean paikan leiriä jatkoin Sveitsissä. Vielä toukokuussa kylmä Luzern-järvi oli elokuun alkupäivinä todellinen keidas, johon kelpasi pulahtaa hikisen vaelluksen jälkeen. Rigi-vuoren hulppeat maisemat ja ihanien ystävien seura maistui. Viimeinen suunniteltu pysähdys oli Zürichissä. Siellä ehdin parissa päivässä koluamaan tehokkaasti läpi koko joukon museoita, kävinpä jopa poliisiasemalla ihastelemassa Giacomettin seinämaalauksia.

Niin kiva loma minulla oli, että en pystynyt ajamaan Sveitsistä suoraan kotiin asti, vaan pysähdyin ex tempore Elsassin viiniseudulle vielä yhdeksi kuumaksi kesäyöksi.

img_5197

Nyt on jo paluu arkeen täydessä käynnissä, vaikkakin aloitus on aika pehmeä. Typistin tämän ensimmäisen työviikon nelipäiväiseksi ja lennähdän perjantaiaamuna viikonlopuksi Tukholmaan.

Eikä siinä vielä kaikki…syyskuussa kesä jatkuu Kyproksella Esa Saarisen Pafos-seminaarissa. Sitä ennen ehdin myös osallistumaan juoksutapahtumaan Pariisissa. Pääsen juoksemaan pitkin Champs Elyséetä ja Seinen kauniita rantoja ja ylittämään maaliviivan Eiffel-tornin alla.

Upeita juttuja tiedossa siis!

Maailman huipulla!

Published 1.11.2015 by ainosalminen

Näkymä majapaikkamme parvekkeelta.

Tämä kirjoitus aloittaa aivan uuden sarjan nimeltä ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” 🙂  Vitsi vitsinä, mutta jostain syystä raporttini ihanasta heinäkuisesta viikonlopusta Wengenissä on jäänyt roikkumaan luonnoksena. Marraskuun harmaudessa on mukava palata muistelemaan upeita Alppien maisemia. Wengenin virallinen Instagram-tili on muuten seuraamisen arvoinen, jos nämä näkymät viehättävät. Omat otokseni ovat edelleenkin valitettavaa iPhone-tasoa.

Tämän kesän rantaloma vietettiin Turkin auringossa. Vedet olivat kirkkaat, majoitus ja ruoka aivan mahtavan upeat. Kuumat päivät ja lämpimät illat pehmittivät lihakset ja välillä päinkin – siltä ainakin tuntui. Blogin Facebook-sivuille kirjoittelin jo heinäkuussa muutaman sanan aktiviteeteistamme kuvakimaralla höystettynä. Käyhän kurkkaamassa sieltä, jos Antalyan Beldibissä sijaitseva hotellimme Paloma Renaissance kiinnostaa!

Nyt siirrytään kuitenkin kuumaa löhölomaa edeltäneeseen viikonloppuun, jonka saimme viettää Sveitsin Wengenissä. Matka jäi olosuhteiden pakosta lyhyeksi, mutta siitä huolimatta se oli unohtumaton 😃

Ystäväni Eeva täytti pyöreitä vuosia ja oli kehittänyt aivan päätähuimaavan logistiikan saadakseen perheensä ja koko joukon ystäviään sitä juhlistamaan nykyiseen asuinmaahansa Sveitsiin. Olemme Eevan kanssa tutustuneet jo kansakoulussa eli Loimaan likkoja ollaan molemmat. Saviseutu on jäänyt molemmilla taakse ja maisemat ovat kovin erilaiset kuin 70-luvun kouluvuosina!

Minä ja mieheni lähdimme kohti Wengeniä torstai-iltana Strasbourgista käsin, kun kesälomia edeltävä parlamentin viimeinen täysistunto oli päättynyt. Emme halunneet hötkyillä, vaan nauttia upeista keleistä ja harvinaisesta yhteisestä ajasta. Niinpä pysähdyimme jo vajaan parin tunnin ajomatkan jälkeen ennen Sveitsin rajaa Mulhouse’iin. Siellä meitä odotti hurmaava yöpymispaikka Grange à Elise Rixheimissa. Varattuna oli myös illallinen La Poste Kieny -ravintolassa. Kuuma kesäilta, romanttinen pieni chambre d’hôte (ranskalainen bed and breakfast) ja hillityn tyylikäs ja tasokas ravintola. Hieno aloitus upealle viikonlopulle 🙂

Seuraavana aamuna rauhassa nautitun aamupalan jälkeen suunnaksi Sveitsi. Saavuimme Lauterbrunnin asemalle puolen päivän maissa, jätimme auton parkkiin ja nousimme Wengenin junaan. Wengenhän on autoton kylä, vain sähköautot ovat sallittuja, ja niitä näkyi käytettävän tavaran kuljetuksiin. Kylä ja maisemat olivat kuin suoraan matkaoppaasta tai Pikku Heidi -elokuvista. Olen käynyt Alpeilla vain muutaman kerran elämässäni, silloinkin talvella ja lumessa. Kesäinen vuoristo sai minut haukkomaan henkeäni. Joku kärpänen puri, takaisin on päästävä. Tunsin oloni kotoisaksi noissa maisemissa. Upea sää, toimivat järjestelyt ja hilpeä seura olisivat kyllä saaneet viihtymään missä vain, mutta jotain taikaa tuolla korkeuksissa oli!

Koska kuvat kertovat monesti enemmän kuin tuhannet sanat, tässä teille kuvakimara Wengenistä ja sen lähiseuduilta. Nauttikaa!

Juna Wilderswilin asemalla lähdössä ylös Schynige Plattiin.

Väillä sai vaellusreitillä nauttia maisemista ylhäisessä yksinäisyydessä!

Kivisiä polkuja, puhdasta vuoristoilmaa, kaukaa kuuluvaa lehmänkellojen kilkatusta.

Brienzersee ylhäältä nähtynä.

Tyypillinen alppitalo Wengenin kylässä.

Oman majapaikkamme naapurissa sijainnut hulppea hotelli Belvedere.

Näkymä junasta matkalla ylös Schynige Plattiin.

Asianmukaiset kengät ovat todella välttämättömät vuoristopoluilla.

H niin kuin Hausfrau

- ja joskus vähän muutakin

Jaa määkö Pariisitar?

Tampesterista Pariisiin. Ihmettelyä kahden kulttuurin välissä.

Mielilandia

- ja joskus vähän muutakin

Martan matkassa

- ja joskus vähän muutakin

Viherjuuria

- ja joskus vähän muutakin

KOKOVARTALOFIILIS

nelikymppisen mediatyöläisen muistiinpanoja

kalaa & baliikkia & kalabaliikkia

- ja joskus vähän muutakin

Ajatuksia Saksasta

- ja joskus vähän muutakin

Soolona maailmalla

Ainahan se on mielessä. Matka.